Suomi on seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisessa maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi raskaudenkeskeytysten määrä on Pohjoismaiden pienin. Kahden vuosisadan trendit osoittavat, että kätilöillä on ollut merkittävä rooli suotuisassa kehityksessä. Suomalainen kätilökoulutus täyttää 200 vuotta 1.11.2016. Nykyään kätilöitä koulutetaan Suomessa kahdeksassa ammattikorkeakoulussa.
Kätilökoulutuksen aloitusvuonna 1816 syntyi 42 863 lasta, joista ensimmäisen elinvuoden aikana kuoli 8105 eli lähes 20 prosenttia. Imeväiskuolleisuus pysyi 10–20 prosentin tasolla aina 1920-luvun alkuun asti. 1930-luvulla imeväiskuolleiden osuus oli 7 prosenttia, 1940-luvulla 6 prosenttia. Alle kahden prosentin päästiin vuonna 1963, ja alle yhden prosentin vuonna 1975. Nykyisin vain kaksi tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta kuolee ensimmäisen ikävuotensa aikana.
Synnytys- ja kätilöoppilaitoksesta ammattikorkeakouluihin
1700-luvulla kätilökoulutusta annettiin Ruotsi-Suomessa Tukholmassa, missä myös Suomen ensimmäiset kätilöt valmistuivat 1700-luvun loppupuolella. 1800-luvun alussa Suomessa oli vain vähän koulutettuja kätilöitä, ei edes kaikissa kaupungeissa. Sisä-Suomessa synnytyksissä avustivat lapsenpäästäjät eli ”viisaat vaimot” tai paarmuskat.
Suomalainen kätilökoulutus alkoi Turun Luostarikorttelissa 1.11.1816, ja koulutus siirrettiin Helsinkiin yliopiston yhteyteen vuonna 1833. Kätilöt edustavat Suomessa vanhinta naisten ammattikuntaa: kätilön koulutus on Suomen ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu ammatillinen koulutus.
Tampereella kätilökoulutusta on ollut jo yli 40 vuotta. Tampereen sairaanhoito-opisto tarjosi vuoden kestäviä erikoistumisopintoja sairaanhoitajille, tavoitteena kätilön ja naistentautien erikoissairaanhoitajan tutkinto. Vuonna 1987 aloitettiin Pirkanmaan sairaanhoito-opistossa aluksi 3,5 vuotinen, myöhemmin EU-direktiivien vaikutuksesta 4,5 vuotinen kätilökoulutus. Tamperelaisten opistojen yhdistyessä kätilökoulutus siirtyi Pirkanmaan ammattikorkeakouluun, joka nyt on Tampereen ammattikorkeakoulu. Vuosittain TAMKista valmistuu noin 20–25 kätilöä.
Kätilön AMK-tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä ja ajallinen kesto 4,5 vuotta. Kätilöitä koulutetaan Tampereen lisäksi seitsemässä muussa ammattikorkeakoulussa. Suomalaisesta kätilökoulutuksesta valmistuu kätilöitä, joilla on monipuolinen osaaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella. Kätilökoulutus sisältää sairaanhoitajaopinnot, tutkinto valmistaa sekä kätilön että sairaanhoitajan ammattiin.
Tiistaina 1.11.2016 juhlitaan TAMKissa 200-vuotista kätilökoulutusta kutsuvierasjuhlassa.
Kätilökoulutusta Suomessa järjestävät ammattikorkeakoulut:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki
Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu
Savonia ammattikorkeakoulu, Kuopio
Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere
Turun ammattikorkeakoulu, Turku
Yrkeshögskolan Arcada, Helsinki
Yrkeshögskolan Novia, Vaasa
Lisätietoa:
Anna-Mari Äimälä, kätilökoulutuksen vastaava lehtori, TAMK, p. 050 311 9759 tai 040 505 6879, [email protected]
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) profiloituu monialaisena ja kansainvälisenä ammattikorkeakouluna, joka keskittyy toiminnoissaan – koulutuksessa ja TKI-toiminnassa – hyvinvoinnin ja terveyden, talouden ja tuotannon sekä oppimisen ja luovuuden edistämiseen. Työelämäkorkeakouluna TAMKin vaikutus näkyy erityisesti Pirkanmaalla. TAMK on yksi Suomen suurimmista ja vetovoimaisimmista ammattikorkeakouluista. Se tarjoaa koulutusta 10 000 opiskelijalle seitsemällä koulutusalalla. Päätoimista henkilökuntaa on reilut 700. www.tamk.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1