Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Suomen susien immuunigeenien monimuotoisuus säilynyt

Oulun yliopisto

Suomen susien immuunigeenien monimuotoisuus säilynyt

Tiedote.
Julkaistu: 29.01.2014 klo 14:48
Julkaisija: Oulun yliopisto

Oulun yliopisto, biologian laitos, genetiikka
Tiedote 29.1.2014

Suomen susien immuunigeenien monimuotoisuus säilynyt

Suomen susipopulaation immuunigeenien monimuotoisuus on uuden tutkimuksen mukaan pysynyt samalla tasolla kuin Venäjän Karjalan susipopulaation. Maailmanlaajuisesti muihin susipopulaatioihin verrattuna Suomen susien immuunigeenien monimuotoisuus on keskimääräisellä tasolla. Tulosten perusteella monimuotoisuutta on ylläpitänyt erittäin voimakas luonnonvalinta, joka on säilyttänyt muuntelua Suomen susipopulaation koon supistumisesta huolimatta.

Tutkimuksessa analysoitiin Suomen ja Venäjän Karjalan susien immuunipuolustukseen osallistuvia MHC-alueen (major histocompatibility complex) geenejä. MHC-geenien monimuotoisuutta verrattiin myös luonnonvalinnan suhteen neutraaleihin geenimerkkeihin (nk. mikrosatelliitteihin). Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosien 1996–2011 aikana kerättyjä susinäytteitä.

Suomen ja Venäjän Karjalan susipopulaatioiden on aiemmin havaittu erilaistuneen neutraalien geenimerkkien perusteella. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että voimakkaan luonnonvalinnan seurauksena populaatiot eivät ole erilaistuneet immuunigeenien suhteen.

Tutkitut MHC-geenit osallistuvat immuunipuolustusreaktion alkuvaiheeseen. Ne tunnistavat solun sisällä olevia vierasaineita, esimerkiksi viruksia, ja kuljettavat ne solukalvolle esitelläkseen niitä puolustusreaktion seuraavasta vaiheesta vastaaville valkosoluille.

Monimuotoisuus suojaa loisilta

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kahden suden sisäloisen, trikiinin (Trichinella spp.) ja hirviekinokokin (Echinococcus canadensis), esiintymisen yhteyttä MHC-geenien eri muotoihin. Yksilöillä, jotka olivat perineet vanhemmiltaan erilaiset MHC-geenien muodot, oli muita vähemmän trikiinitartuntoja. Myös tiettyjen MHC-geenimuotojen kantajilla oli harvemmin trikiini- tai hirviekinokokkitartunta kuin muiden geenimuotojen kantajilla.

Tutkimuksen teki kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu jäseniä Oulun yliopiston lisäksi Manchesterin yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (RKTL) ja Elintarviketurvallisuusvirastosta (EVIRA).

Tutkimus on julkaistu 29.1.2014 sähköisenä korkeatasoisessa Molecular Ecology -lehdessä. Se on osa Alina Niskasen koiraeläinten immuunigeenien monimuotoisuutta käsittelevää väitöskirjatyötä.

 

Lisätietoja:

Tutkimuksen abstrakti verkossa:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/mec.12647/abstract

tohtorikoulutettava, FM Alina Niskanen, puh. 0294 481 503, Oulun yliopisto, biologian laitos

professori Jouni Aspi, tutkimusryhmän johtaja, puh. 0294 481 214, Oulun yliopisto, biodiversiteettiyksikkö

 

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs