Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä – neljännes siitä löytyy soilta

Puusto kasvaa vuodessa metsä- ja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä ja sen tilavuus yltää yli 2,5 miljardiin kuutiometriin. Puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. Uusimmat metsävaratiedot perustuvat vuosina 2019–2021 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon.

Suomen maapinta-alasta 26,3 miljoonaa hehtaaria eli 86 prosenttia luetaan metsätalousmaaksi. Reilu kolme neljäsosaa metsätalousmaasta on puuntuotospotentiaaliltaan hyväkasvuista metsämaata, kymmenys heikkokasvuisempaa kitumaata ja 12 prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Lisäksi metsätalousmaa sisältää prosentin verran metsäteitä, varastoja sekä muuta. metsätalouden tarvitsemaa huoltoalaa.

– Suurin metsätalousmaan osuus löytyy Lapin maakunnasta, 98 prosenttia maapinta-alasta. Lapin metsätalousmaasta reilu puolet on metsämaata, viidennes kitumaata ja reilu neljännes joutomaata. Metsätalousmaan osuus on pienin Uudellamaalla eli 60 prosenttia. Uudenmaan metsätalousmaasta 91 prosenttia luokittuu metsämaaksi, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.

Reilu kolmannes metsätalousmaasta on suota

Metsätalousmaasta suota on noin kolmannes eli 9,1 miljoonaa hehtaaria. Soisin maakunta on Pohjois-Pohjanmaa, jossa 55 prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta on suota. Vähiten soita on Ahvenanmaalla, vain kahdeksan prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta. Suomen soista yli puolet on ojitettu. Soiksi luokitellaan maat, joilla on yhtenäinen turvekerros tai aluskasvillisuus on suokasvillisuutta – ohutkin turvekerros tekee luokituksessa kasvupaikasta suon.

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 529 miljoonaa kuutiometriä, josta 89 prosenttia on puuntuotannon maalla. Neljännes puustosta on suolla ja kolme neljännestä kankaalla.

Puuston biomassa metsä- ja kitumaalla yltää 1 687 miljoonaan tonniin. Siitä suurin osa (58 prosenttia) muodostuu runkopuusta ja vajaa viidennes oksista sekä lehvästöstä. Kantoja ja juuria on reilu viidennes. Biomassasta 45 prosenttia on mäntyä, kolmannes kuusta ja neljännes lehtipuuta.

Kanta-Hämeessä suurin puuston keskitilavuus

– Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä, 174 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapista, missä keskitilavuus on vain 78 kuutiometriä hehtaarilla, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera.

Metsämaalla kuollutta puustoa on 6,4 kuutiometriä hehtaarilla. Korkeimmillaan kuolleen puun hehtaarikohtainen määrä yltää 9,8 kuutiometriin Lapissa. Keski-Pohjanmaalla kuollutta puuta on vain 1,9 kuutiometriä hehtaarilla.

Puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla vuodessa 103 miljoonaa kuutiomeriä (keskimäärin 4,5 kuutiometriä hehtaarilla). Maakunnista Lapissa puuston vuotuinen kokonaiskasvu on suurin, 11,7 miljoonaa kuutiometriä, vaikka keskikasvu onkin pienin, 1,8 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin keskikasvu on Kanta-Hämeessä, 8,2 kuutiota hehtaarilla, mutta maakunnan pienehkön pinta-alan vuoksi kokonaiskasvu jää 2,9 miljoonaan kuutiometriin.

Lisätietoja:

Johtava tutkija, Kari T Korhonen, Luke, puh. 029 532 3030, [email protected]

Erikoistutkija, Minna Räty, Luke, puh. 029 532 2149, [email protected]

Yliaktuaari, Eeva Vaahtera, Luke, puh. 029 532 2019, [email protected]

Tilastojulkistus: Metsävarat maakunnittain