Luonnonvarakeskus (Luke) on sekvensoinut suomalaisen Aslak-kauralajikkeen koko genomin eli perimän. Aslak on ensimmäinen kotimainen viljalajike, jonka perimä on kokonaan selvitetty ja tarkemmin analysoitu. Sekvensointi mahdollistaa korkealaatuisten ja kestävien kauralajikkeiden jalostamisen.
Kauran perimän selvittäminen tarjoaa uuden työkalun kauralajikkeiden jalostamiseen. Uudenlaisten lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä sopimaan erilaisiin kauratuotteisiin ja vastaamaan ruoka- ja rehuteollisuuden tarpeisiin.
“Tunnemme kauran paremmin nyt kuin koskaan aiemmin. Aslak-lajikkeen sekvensoinnista saimme täsmällistä tietoa kauran geeneistä ja niiden tehtävistä sekä siitä, miten tämä kaikki vaikuttaa erilaisiin kauran ominaisuuksiin. Näiden tietojen avulle voimme myös entistä helpommin jalostaa uusia kauralajikkeita, jotka ovat esimerkiksi vastustuskykyisempiä ilmastonmuutoksen tuomia vaikutuksia kohtaan tai sisältävät aiempaa enemmän proteiinia”, kertoo Luken erikoistutkija Lidija Bitz.
Aslakin genomin koko sekvensointi tehtiin Luken OatStanding-projektissa. ”Sekvensoimme paitsi Aslakin perimän, myös sen kymmenessä eri osassa ilmenneet geenit. Tutkimme muun muassa kukat, jyvät, lehdet ja juuret, jotta saimme tietoja geenien määrästä, rakenteesta ja tehtävistä. Nyt jatkamme perimän sekvensointia ja tutkimme useamman eri kauratyypin geenejä. Siten saamme tarvittavia työkaluja nopeuttaaksemme kauran jalostusta”, Bitz sanoo.
Kauratutkimuksella voidaan tukea terveellisen ruokavalion kehitystä
Suomessa on tehty kaurantutkimusta jo pitkään, ja Lukella on pitkä historia kasvigenetiikasta viljelyyn ja prosessointiin sekä ympäristökestävyyden edistämiseen ja aina kansainväliseen kauppaan asti. Kauraketjun kehittäminen voi avustaa ilmaston muutokseen sopeutumista, ja kauralla on myös tärkeä osa entistä tasapainoisemman ruokavalion kehittämisessä. Kaura sopeutuu kohtalaisen hyvin nykyisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisiin olosuhteisiin verrattuna esimerkiksi ohraan.
Kauralla on tutkittuja terveysvaikutuksia. Se sisältää arvokasta vesiliukoista kuitua beetaglukaania ja lukuisia hyödyllisiä yhdisteitä kuten vain kauralle ominaisia antioksidantteja. “Kauran kysyntä on kasvanut ja kauraa halutaan syödä osana terveellistä ruokavaliota. Jo nyt kaura sisältää paljon proteiinia. Meneillään olevan tutkimuksen avulla voimme selvittää, kuinka lisätä proteiinin määrää ja kehittää sen koostumusta, ja miten tämän avulla voidaan muokata ihmisten ruokavalioita”, Bitz toteaa.
Aslakin genomin sekvensointityössä mukana olivat Luken genomiikan ja jalostuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin dna-sekvensoinnin ja genomiikan laboratorio ja Brigham Young University Provosta, Yhdysvalloista. Sekvensoinnin jälkeen perimän osat koottiin käyttövalmiiksi perimäksi PanOat-projektissa, joka on kansainvälinen hanke sekvensoida 29 erilaista kauragenomia. PanOat-projektia johtaa tohtori Martin Mascher saksalaisesta Leibnizin kasvigenetiikan ja viljelykasvien tutkimuksen instituutista.
Lisätietoa: Erikoistutkija Lidija Bitz, puh. +358 295 323 762, [email protected]
Aslak-kauraa kasvamassa Luken Jokioisten laboratoriossa. Aslakin kukista, jyvistä, lehdistä ja juurista otettiin näytteitä, joiden RNA eristettiin kyseisen kudoksen kaikkien ilmentyneiden geenien sekvensoimiseksi. Kuva: Lidija Bitz, Luke, 2021
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1