Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus on myöntänyt vuoden 2016 Väisälän palkinnot kolmelle huippututkijalle: Aalto-yliopiston professori Peter Liljerothille, Turun yliopiston akatemiatutkija Kaisa Matomäelle ja Ilmatieteen laitoksen professori Minna Palmrothille (kuvat liitteenä).
Väisälän palkinnot myönnetään vuosittain aktiivivaiheessa oleville, jo ansioituneille tutkijoille. Palkinnot myöntää Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus Väisälän rahastosta matemaattis-luonnontieteellisille aloille. Palkinnot ovat suuruudeltaan 15.000 euroa.
Professori Peter Liljeroth, Aalto-yliopisto
Professori Peter Liljeroth on sukupolvensa johtavia nanotieteen tutkijoita. Liljeroth valmistui tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2002 väitellen sähkökemian alalta. Väitöksen jälkeen hän halusi kuitenkin vaihtaa alaa, ja Utrechtin yliopistossa oli vapaana post doc -paikka sopivan erilaisesta aiheesta nanotieteen alalta. Työskenneltyään Hollannissa ja myöhemmin Sveitsissä hän palasi Aalto-yliopistoon fysiikan professoriksi vuonna 2011.
Professori Liljerothin Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella toimivan ryhmän tutkimusalue on kokeellinen nanotiede: molekyylitason mittakaavan rakenteiden ja niiden elektronisten ominaisuuksien tutkimus. Tutkimusryhmä on kunnostautunut erityisesti nanorakenteiden hallitussa valmistuksessa ja niiden kuvantamisessa. Mittaukset paljastavat atomien ja molekyylien rakenteen ja elektronitiheydet ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Professori Liljeroth on saanut vahvasti kilpaillun European Research Councilin (ERC) rahoituksen tutkimushankkeelleen. Hänen tutkimustyönsä on saanut myös laajaa näkyvyyttä muun muassa arvostetuissa Nature- ja Science-julkaisuissa.
Professori Liljerothin mukaan vertailukohtia pitää hakea oman alan maailman parhaista ryhmistä, sillä luonnontieteiden alalla kilpailu on globaalia. Nanotieteet on erittäin kilpailtu ala ja kilpailussa mukana on hyviä ryhmiä kaikista maailman huippuyliopistoista. Tässä ympäristössä pitää etsiä tutkimusalueita, missä voi olla muita parempi.
Akatemiatutkija Kaisa Matomäki, Turun yliopisto
Akatemiatutkija Kaisa Matomäkeä pidetään yhtenä parhaimmista nuorista lukuteoreetikoista maailmassa tällä hetkellä. Kaisa Matomäki suoritti maisteriopinnot Turun yliopistossa ja teki lopputyönsä lukuteoriasta vuonna 2005. Hän jatkoi opintojaan Lontoossa, missä väitteli tohtoriksi vuonna 2009. Matomäki on virkavapaalla Turun yliopiston apulaisprofessorin (tenure track) virasta tehden tutkimustaan Suomen Akatemian akatemiatutkijana.
Akatemiatutkija Kaisa Matomäen tutkimusalana on lukuteoria, ja hän on erikoistunut alkulukujen tutkimukseen. Lukuteoriassa tutkitaan kokonaislukujen ominaisuuksia – niistä voidaan muodostaa kysymyksiä, jotka maallikkokin voi ymmärtää, mutta jotka ovat pitkään odottaneet ratkaisemista. Uusien vallankumouksellisiksi kuvattujen lähestymistapojen löytyminen on siten erikoisen poikkeuksellista. Matomäki on tehnyt laajasti ja rohkeasti yhteistyötä periaatteenaan, että myös matematiikan tutkimuksessa kokonaisuus voi olla osien summaa suurempi.
Akatemiatutkija Matomäki kertoo kiinnostuneensa matematiikasta jo ala-asteella ja innostuneensa lukuteoriasta lukiossa matematiikkakilpailuharrastuksen myötä. Kaisa Matomäki jatkaa: – Tieteen tekemisessä nautinnollista on uusien ideoiden saaminen. Se saa aina innostumaan. Turhauttavaa sen sijaan on, kun tuntee olevansa jumissa.
Matomäen mukaan tutkimustyössä myös sattumalla on aina vaikutusta: Projektien onnistumisesta ei etukäteen tiedä ja yhteistyöprojektitkin alkavat aina hiukan sattumalta -- joskus uusi idea tai keskustelu kollegoiden kanssa johtaa johonkin, toisinaan ei. Akatemiatutkija Kaisa Matomäki aikoo jatkaa analyyttisen lukuteorian tutkimusta ja toivoo, että tutkimustyö tuo mukanaan vielä tärkeitä tuloksia.
Professori Minna Palmroth, Ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Minna Palmroth ryhmineen on kehittänyt maailman tarkimman avaruuden olosuhteita simuloivan mallin. Vlasiator-simulaatio kuvaa aurinkotuulen vaikutusta maan lähiavaruuteen. Simulaatio on mullistanut avaruusfysiikan mallinnuksen. Tutkimusprojekti on saanut myös European Research Councilin (ERC) rahoitusta kahdesti, mikä on poikkeuksellista.
Minna Palmroth väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 2003. Fyysikoksi hän ryhtyi, koska halusi selvittää miten maailma toimii. Palmrothin ajatusta avaruussään simulaatiomallista pidettiin alkujaan mahdottomana. Vlasiator-simulaatio on kuitenkin yksi osoitus Palmrothin asenteesta: häntä inspiroi nimenomaan se, miten voidaan saada aikaan uutta, mitä ei ole ennen ollut tai mitä ei ole uskallettu ajatella.
Tutkimusprofessori Minna Palmroth johtaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimusyksikköä. Ilmatieteen laitokselle on Minna Palmrothin aloitteesta perustettu operatiivinen avaruussääpalvelu, joka toimii osana laitoksen sääpalvelua. Operatiiviset avaruussääpalvelut ovat tällä hetkellä keskittyneet suurien avaruusvaltioiden avaruusorganisaatioihin. Niiden merkitys myös pienemmille maille ja avaruussektorin ulkopuoliselle teknologialle, kuten paikannusteknologialle, kasvaa kuitenkin nopeasti. Suomi ja Ilmatieteen laitos ovat kansainvälisessä eturintamassa avaruussääpalveluiden kehittämisessä ja ovat erittäin vahvasti verkottuneita kansainvälisiin toimijoihin, osaltaan Palmrothin verkostojen ja aktiivisen toiminnan tuloksena.
Minna Palmroth on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja on panostanut vahvasti myös tieteen ja avaruustutkimuksen popularisointiin suurelle yleisölle. Hän toimii aktiivisesti muun muassa Euroopan unionin ohjelmissa sekä arvioijana että asiantuntijatehtävissä.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Suomalainen Tiedeakatemia, toimistopäällikkö Leila Sarajärvi
sposti [email protected], puh. 050 4620 890
Tiedotteen liitteenä
Peter Liljerothin valokuva
Kaisa Matomäen valokuva
Minna Palmrothin valokuva
---
Suomalainen Tiedeakatemia on Suomen suurin, kaikki tieteenalat kattava tiedeakatemia. Tiedeakatemialla on yli 700 kotimaista ja 180 ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella. Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä tieteellisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Lisäksi Tiedeakatemia edistää tutkittuun tietoon perustuvaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain palkintoja ja apurahoja yli kaksi miljoonaa euroa, erityisesti nuorille tutkijoille.
---
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1