Suolistobakteeri avuksi rasvamaksan hoidossa
Suoliston normaaliin asujaimistoon kuuluvan bakteerin, Faecalibacterium prausnitzii:n syöttäminen hiirille paransi rasvamaksaa. F. prausnitzii kertoo yleisesti terveestä suolistosta. Sen on osoitettu parantavan tulehduksellisia suolistosairauksia, mutta sen vaikutuksia maksan terveyteen ei ole aiemmin tutkittu. Yhteyden löysi Suomen Akatemian tutkijatohtori Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa.
Maksalla on tärkeä rooli elimistön aineenvaihdunnan säätelyssä ja siksi rasvamaksa on vakava terveysriski. Arvioidaan, että Suomessa yli miljoonalla ihmisellä on rasvamaksa ja se voi olla jopa 90 prosentilla lihavista ihmisistä. Pekkala kollegoineen oli aiemmin havainnut, että ihmisillä, joilla on korkea maksan rasvapitoisuus, on vähemmän F. prausnitzii:ta ja enemmän tulehdusta ihonalaisessa rasvakudoksessa.
Tutkijat päättivät selvittää, voisiko suun kautta annosteltava F. prausnitzii vähentää maksan rasvaisuutta hiirillä, joille syötetään rasvaista ruokaa ja jotka siten toimivat rasvamaksan mallina.
- Tulokset olivat erittäin lupaavia. Verrattuna kontrollihiiriin, F. prausnitzii:ta saaneilla hiirillä oli vähemmän rasvaa maksassa, pienemmät maksan tulehduksesta kertovat AST- ja ALT-aktiivisuudet sekä lisääntynyt rasvojen hapetus, Pekkala kuvailee.
Lisäksi maksan lipidomiikka-analyysit osoittivat, että useat erilaiset rasvat, kuten kolesterolin esterit olivat vähentyneet. F. prausnitzii:ta saaneilla hiirillä oli vatsaontelon sisäisessä rasvakudoksessaan enemmän rasvasolujen erittämää adiponektiinihormonia, jolla on paljon suotuisia vaikutuksia aineenvaihduntaan.
- Yllättävää kyllä, bakteeria syöneillä hiirillä oli enemmän ihonalaista rasvaa, mutta se oli ”terveempää”, koska se oli herkempää insuliinille ja tulehdusta oli vähemmän kuin kontrollihiirillä. Mielenkiintoinen löydös oli myös, että F. prausnitziin syöttö lisäsi lihasmassaa. Bakteerin vaikutusta lihasmassaan olisikin tärkeää tutkia jatkossa, Pekkala toteaa.
Tutkimus osoittaa, että rasvamaksaa voisi olla mahdollista hoitaa F. prausnitzii:n avulla. Ikävä kyllä, terapeuttisia bakteereja ei ole vielä hyväksytty ihmisten hoitokeinona. Lisäksi F. prausnitzii on vaikeasti kasvatettava anaerobinen bakteeri, minkä vuoksi tutkijat pitävät epätodennäköisenä, että sitä pystyttäisiin antamaan elävänä ihmisille, kuten esimerkiksi maitohappobakteereja. Sen vuoksi tutkijat yrittävät nyt löytää luonnollisia keinoja, kuten ravintotekijät tai prebiootit, joilla tämän bakteerin määrää suolistossa voisi lisätä ja siten hoitaa rasvamaksaa.
Tutkimuksen tuloksista kirjoitettu artikkeli on julkaistu alan arvostetuimmassa lehdessä, ISME (International Society of Microbial Ecology) Journalissa. Tutkimus pohjautui tutkijoiden aiempiin havaintoihin ihmisaineistossa, jotka julkaistiin Journal of Hepatology:ssä vuonna 2014.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Satu Pekkala, [email protected], 045 3582898
Tutkijatohtori Eveliina Munukka, [email protected]
Akatemiaprofessori, akateemikko Sirpa Jalkanen, [email protected]
Artikkeli: The ISME Journal , (4 April 2017) | doi:10.1038/ismej.2017.24
Tietoa julkaisijasta
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
