Humanistisen ammattikorkeakoulun kaksi- ja puolivuotinen tutkimus selvitti sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja tulevaisuuden tarvetta.
Vuonna 2011 alkaneen hankkeen aikana tutkittiin vuosina 1997-2010 sisäkorvaistutteen saaneita lapsia ja nuoria, jotka olivat tutkimushetkellä 10-22 -vuotiaita. Ryhmään kuului 176 henkilöä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselyn tuloksia täydennettiin 16 henkilölle tehdyllä haastattelulla.
Aineistosta on havaittavissa, että koulukontekstissa yli puolet kaikista tutkimusjoukkoon kuuluvista tarvitsee avustajan tai tulkin palveluja riippumatta siitä, ovatko he yleis- tai erityisopetuksen parissa. Tulkkia käyttää lähes kolmasosa myös niistä tutkittavista, joilla on puheen erotettavuutta parantava FM-laite käytössään.
Tulkkien ensisijaisena tehtävänä on toistaa sisäkorvaistutetta käyttävälle puhuttua kieltä viittomin (ns. viitotulla puheella tai tukiviittomilla) tai puheella, mutta myös viittomakommunikaation tai viittomakielen opettaminen
Koulutyön tai opiskelun ulkopuolella tulkkauspäätöksen saaneet käyttävät tulkkia melko vähän, vain kolmannes tulkin käyttäjistä tarvitsee tulkkauspalveluja yli 10 tuntia tuntia/kuukaudessa.
Noin 80 % tutkittavista on saanut kuntoutuksena puheterapiaa ja noin 60 % sopeutumisvalmennusta sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen.
Tuloksia hyödynnetään tulkkausmenetelmien ja tulkkikoulutuksen kehittämisessä
- Humakin näkökulmasta tutkimuksen tarkoitus oli lisäksi selvittää kohdejoukon tulkkauksessa käytettyjä menetelmiä sekä sitä, miten tulkkausta tulisi kehittää, kertoo Humakin yliopettaja Päivi Rainò. - Lisäksi selvitettiin, miten ko. lasten ja nuorten kuntoutus toteutuu ja miten sitä tulee kehittää.
Tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että kuntoutusta toivotaan kehitettäväksi pääasiassa asiakaslähtöisyyttä parantamalla sekä vertaistuen paremmalla huomioimisella kuntoutuksen aikana.
Lisäksi toivottiin, että monipuolisia kuntoutus- avustamis- ja tukitoimia järjestettäisiin yksilöllisesti myös koulussa kaikilla asteilla ja että viittomakielistä toimintaa (perheille, kouluihin ja kuntoutukseen) olisi enemmän.
- Tulokset tukevat aiemmin pienemmässä mittakaavassa tehtyjä havaintoja sisäkorvaistutteen saaneiden lasten / nuorten moninaisista kommunikoinnin tukitarpeista sekä kommunikointimenetelmien monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta eri tilanteissa, toteaa yliopettaja Liisa Martikainen Humakin Tulkkausalan yksiköstä.
Tuloksia pyritään hyödyntämään tulkkikoulutuksessa esim. siten, että tulkkien viitotun puheen / tukiviittomien osaamista pyritään parantamaan. Kaiken kaikkiaan kielen sisäisten tulkkausmenetelmien osuutta tullaan tulkkikoulutuksessa vahvistamaan. Lisäksi tulkkikoulutettavien tietoisuutta sisäkorvaistutteen saaneiden henkilöiden kommunikoinnin erityispiirteistä pyritään parantamaan.
Tieteellisessä seurantaryhmässä oli Kelan edustajien lisäksi mukana yliopistollisten sairaaloiden asiantuntijalääkäreitä sekä logopedian asiantuntija. Selvityksen rahoittivat Kela ja Humak.
Hankkeen tuloksia käsitelleestä seminaarista 20.9.2013 on valmistettu videotallenne, jota voi tilata Päivi Rainòlta
Lisätiedot:
Yliopettaja Päivi Rainò Yliopettaja Liisa Martikainen
p. 020 7621 298 p. 020 7621 382
Humanistisessa ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen verkostoammattikorkoeakoulu, jolla on neljä alueyksikköä ja kolme muuta toimipistettä. Alueyksiköt ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Kauniainen ja Nurmijärvi), Turku, Jyväskylä ja Kuopio.
Humak vastaa järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä tulkkausalan kehittämisestä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.
Humakissa on 1550 opiskelijaa. Vuosittain opiskelunsa aloittaa 510 opiskelijaa, joista nuoria on 290. Kuopiossa koulutetaan tulkkeja (viittomakieli) sekä järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisia.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1