Sekavat hallintokäytännöt vaikeuttavat mökille muuttoa

Loma-asuntoon halutaan muuttaa pysyvästi enemmän kuin pystytään. Osasyynä tähän on hallintokäytäntöjen sekavuus ja erilaisuus eri puolilla Suomea. Suurin ongelma on, ettei mökille vakituisesti muuttavalla ole etukäteen varmuutta, miten prosessi etenee. Tämä ilmenee tutkimuksesta, joka on tehty Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus eli ASU-tutkimusohjelmassa.

Mahdollisuudet muuttoon vaihtelevat eri puolilla Suomea. Muuttotappiolliset kunnat haluavat yleensä hyväksyä loma-asunnoissa asuvat vakituisiksi asukkaiksi. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoitus muutetaan vakinaiseksi asunnoksi, jos asukkaalla ei ole muuta vakituista asuntoa. Osa taas hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muutosta. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille mahdollisuuden myöntää poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle. Vuoden 2011 lopussa noin 13 000 vapaa-ajan asuntoa oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi ilman, että käyttötarkoitusta oli vaihdettu vakinaiseksi asunnoksi. Eniten tällaisia asuntoja on Uudellamaalla (1600) ja Lapissa (1300).

Käytännössä ympärivuotista mökillä oleskelua ei voi estää, jos vakinainen osoite on muualla. Jos sen sijaan haluaa saada vakinaiseksi osoitteeksi mökkiosoitteensa, muutoksen mahdollisuus riippuu siitä, missä kunnassa tai minkä Ely-keskuksen alueella mökki sattuu sijaitsemaan. Periaatteellisena kysymyksenä tämä on tärkeä. ASU-ohjelman tutkimus analysoi hallinnon dokumentteja ja media-aineistoa ja totesi, että riitatapaukset horjuttavat kansalaisten uskoa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen.

Mökkien sijaintialueet ja tyypit ovat moninaisia vakinaiseen käyttöön tarkoitetuista vanhoista asuinrakennuksista tunturikeskusten täysin varusteltuihin loma-asuntoihin. Tunturikeskuksissa loma-asunnot sijaitsevat kaava-alueella tiiviisti, palvelut ovat lähellä ja mökit valmiiksi talviasuttavia, kun taas järvien rannoilla mökit ovat monesti hajallaan ja usein vain kesäasumiseen suunniteltuja.

Näin ollen tapaukset ja tilanteet vaihtelevat suuresti. Tutkimuksen aineistossa on esimerkkejä tunturikeskuksesta, joista eräässä vakinaisesti loma-asuntoon kaavoitetulle alueelle muuttanut kauppias sai lopulta poikkeusluvan, kun mökin rakennuslupa muutettiin vakituista asumista vastaavaksi. Hänelle kauppiaana väestörekisterin merkintä ”vailla vakinaista osoitetta oleva” olisi merkinnyt ongelmia muun muassa raha-automaattiyhdistyksen ja alkoholin myyntioikeuden kanssa. Samalla alueella asuu loma-asunnossa vuokralla kunnan työntekijä, joka ei vuokralaisena voi muuttaa mökin käyttötarkoitusta, joten hänellä vakinainen osoite on eteläsuomalaisessa kunnassa. Vastaavia tilanteita on matkailun sesonkityöntekijöiden kohdalla.

Lisätietoa:

 -  Vanhempi tutkija, dosentti Seija Tuulentie, Metsäntutkimuslaitos Metla, seija.tuulentie@metla.fi, puh. 050 3914438

-  Tutkija Asta Kietäväinen, Metsäntutkimuslaitos Metla, asta.kietavainen@metla.fi   

-  Tutkimusjulkaisu: Kietäväinen, Asta & Tuulentie, Seija (tulossa): Muutto vapaa-ajan asunnolle – Unelman täyttymys vai taistelu byrokratiaa vastaan?

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p.029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi