Suomen Akatemian hallitus on valinnut seitsemän akatemiaprofessoria vuosiksi 2014–2018. Vuoden 2014 alussa kautensa aloittavat akatemiaprofessorit ovat professorit Eva-Mari Aro (Turun yliopisto), Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto), Matti Lassas (Helsingin yliopisto), Jukka Pekola (Aalto-yliopisto), Markku Peltonen (Helsingin yliopisto), Asla Pitkänen (Itä-Suomen yliopisto) ja Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto).
Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Marja Makarow korostaa akatemiaprofessoreiden olevan korkeatasoisimpia tutkijoita omilla tutkimusaloillaan Suomessa. He ovat myös kansainvälisesti erittäin tunnettuja ja arvostettuja. Akatemiaprofessoreiden valinnassa käytetyt kansainväliset arvioijat katsovat valituilla akatemiaprofessoreilla olevan huomattavat mahdollisuudet tieteellisiin läpimurtoihin tutkimusaloillaan.
Suomen Akatemian myöntämä akatemiaprofessorin rahoitus on tarkoitettu määräaikaiseen kokopäiväiseen tutkimustyöhön. Akatemiaprofessorit ovat työsuhteessa yliopistoihin, joissa he työskentelevät.
Akatemiaprofessoreita oli vuoden 2013 alussa 42. Heistä osalla kausi loppuu vuoden 2013 lopussa. Uudet akatemiaprofessorit esitellään oheisessa liitteessä sekä Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi > Suomen Akatemia > Organisaatio > Akatemiaprofessorit.
Lisätietoja:
Suomen Akatemian viestintä
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
p. 029 533 5114
maj-lis.tanner(at)aka.fi
LIITE: Akatemiaprofessorin tehtävään valitut henkilöt ajalle 1.1.2014–31.12.2018
Eva-Mari Aro (s. 1950) on Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian professori. Hän on kasvimolekyylibiologisen tutkimuksen pioneereja maassamme ja on omalla toiminnallaan luonut uuden vahvuusalueen suomalaiseen biologian alan tutkimukseen. Hän on myös kansainvälisesti erittäin tunnettu; Aron johtamasta laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista. Viime vuosina Aron ryhmä on keskittynyt tutkimaan, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan puhdasta hiilidioksidituotoltaan neutraalia energiaa ihmiskunnalle. Tutkimus voi johtaa käänteentekevään läpimurtoon bioenergian tuotannossa.
Aro johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Integroidun fotosynteesi- ja metaboliittitutkimuksen huippuyksikköä, jossa ovat mukana Turun ja Helsingin yliopistot. Arolla on lukuisia kansallisia luottamustehtäviä. Hän on mukana aurinkopolttoainetutkimusta edistävissä eurooppalaisissa toimielimissä sekä kansainvälisissä tieteellisissä organisaatioissa ja asiantuntijatehtävissä kasvibiologian ja fotosynteesitutkimuksen edistämiseksi. Hän saanut useita kansainvälisiä kunnianosoituksia ja palkintoja. Akatemiaprofessorina Aro on ollut vuosina 1998–2008.
Sirpa Jalkanen (s. 1954) on Turun yliopiston professori, jonka tutkimusalat ovat biolääketieteet ja kliiniset lääketieteet. Jalkanen on maailman johtavia tutkijoita ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkimuksessa. Hänen tutkimusryhmänsä odotetaan tuottavan uraauurtavia tuloksia tällä erittäin tärkeällä biolääketieteen alalla, ja erityisesti autoimmuunitautien hoidossa sekä syövän leviämisen ehkäisyssä.
Jalkanen johtaa Suomen Akatemian Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikköä. Huippuyksikkö selvittää virusten, bakteerien ja syöpäsolujen liikkumismekanismeja ja sitä, miten normaalisti toimiva puolustusjärjestelmä pystyy tekemään ne toimintakyvyttömiksi. Akatemiaprofessorina Jalkanen tutkii mekanismeja, jotka säätelevät solujen siirtymistä imusolmukkeisiin ja niistä ulos. Jalkasen tutkimus liittyy SALWE Oy:hyn, joka on yksi strategisen huippuosaamisen keskittymistä.
Akatemiaprofessorina hän on ollut kahdesti: vuosina 1996–2001 ja 2002–2006.
Matti Lassas (s. 1969)työskentelee professorina Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalansa on sovellettu matematiikka. Lassas työskentelee Suomen Akatemian Inversio-ongelmien huippuyksikön johtotehtävissä ja johtaa Inversio-ongelmien tohtoriohjelmaa. Helsingin yliopistoon on muodostunut huippuyksikön myötävaikutuksesta huomattava inversio-ongelmien tutkimuskeskittymä. Lassaksen läpimurto on ollut ns. näkymättömyysverhoamiseen ja sähkömagneettisiin madonreikiin liittyvässä inversiotutkimuksessa. Ilmiön avulla on mahdollista konstruoida verhoja, jotka peittävät niiden sisällä oleviin kohteisiin suunnatun sähkömagneettisen tai akustisen aaltoliikkeen.
Lassaksen akatemiaprofessorikauden tutkimussuunnitelma jakaantuu inversio-ongelmia tukevaan matemaattiseen teoriaan sekä luonnontieteistä ja tekniikasta nousevien sovellusten kehittämiseen. Tutkimusaloina ovat tällöin kuvantaminen, stokastiikka ja matemaattinen analyysi, mutta sovellukset vievät muuallekin, esimerkiksi geotieteisiin. Lassas pureutuu näkymättömyysverhojen tutkimukseen ja tähän liittyviin optisiin välineisiin, maankuoren rakenteen kuvantamiseen, yleiseen gravitaatioteoriaan, lämmönjohtumis- ja aaltoyhtälöiden inversioratkaisujen tarkkuuskysymyksiin sekä ilmakehäfysiikan inversio-ongelmiin. Odotettavissa olevat tulokset voivat johtaa näkymättömyysverhojen sovelluksiin erityisesti optiikassa ja akustiikassa, tekniikan ja fysiikan inversioratkaisujen luotettavuuden paranemiseen sekä maapallon rakenteen ja ilmakehän ilmiöiden aiempaa tarkempaan kuvaukseen. Tekniikan sovelluksista käänteentekevä on paperin 3d-kuvantaminen.
Jukka Pekola (s. 1958) työskentelee professorina Aalto-yliopistossa, missä hän myös johtaa Suomen Akatemian Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden komponenttien huippuyksikköä. Pekolan tutkimusala on fysiikka. Hänen ansionsa nanorakenteiden lämmönsiirto-ominaisuuksien tutkimuksessa ovat alallaan maailman ehdotonta kärkeä. Hän on toteuttanut maailmanluokassa ainutlaatuisia, klassisen ja kvanttifysiikan välimaastoon sijoittuvia tutkimuskokeita. Hänen kehittämänsä mikro- ja nanotason lämpömittarit ja jäähdyttimet ovat uraauurtavia saavutuksia nanofysiikassa.
Pekolan tutkimushanke koskee nanorakenteiden termodynamiikkaa. Aihe on erittäin ajankohtainen ja kansainvälisesti kiinnostava, koska nanorakenteiden termodynaamisen käyttäytymisen ymmärtäminen on keskeinen ongelma kvanttitietokoneiden toteutettavuuden kannalta. Hänen toisena tavoitteenaan on määrittää kokeellisesti sähkövirran perusyksikkö, ampeeri, yksittäisiä elektroneja laskemalla. Onnistuessaan tämä merkitsee suurta läpimurtoa ja mahdollistaa sen, että nykyinen SI-järjestelmän määritelmä ampeerille voitaisiin korvata kvanttimekaniikkaan perustuvalla määritelmällä.
Pekola on ollut akatemiaprofessorina vuosina 2000–2005.
Markku Peltonen (s. 1957) on Helsingin yliopiston professori tutkimusalanaan historiatieteet. Peltonen on kansainvälisesti yksi johtavia uuden ajan aatehistorian tutkijoita, ja hänellä on merkittävä kansainvälinen tutkimusyhteistyöverkosto. Peltosen tutkimussuunnitelman vahvuus on tiedon tuottamisessa uuden ajan poliittisen osallistumisen ja edustuksellisen demokratian alkuvaiheista. Hän kyseenalaistaa useita vallitsevia poliittisen osallistumisen analyysejä ja asettaa uudenlaisen tulkinnan poliittisen osallistumisen merkityksestä yhteiskunnalliseen ajatteluun ja valtionmuodostukseen.
Peltosen tutkimus ”Poliittinen osallistuminen ja valtiomuodostus uuden ajan Englannissa: monarkia, julkisuus ja demokraattinen epäily” on sekä historian että valtiotieteiden alueilta. Hänen tavoitteenaan on osoittaa, että poliittisen osallistumisen laajuus on aikaisemmassa tutkimuksessa aliarvioitu, tausta unohdettu, historiallinen merkitys väärinymmärretty ja sen tärkeyttä valtionmuodostukselle ja aikakauden poliittiselleajattelulle ei ole tutkittu. Peltonen haastaa habermasilaisen kommunikatiivisen järjen käsitteen uuden ajan poliittisen osallistumisen ja valtionmuodostuksen selittäjänä. Tutkimusteema on nykyajan kannalta erittäin merkityksellinen ja vaikuttava.
Asla Pitkänen (s. 1959)työskentelee professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusalansa kattaa neurotieteen solu- ja molekyylitasolta koe-eläinmalleihin ja aivokuvantamiseen saakka. Pitkänen on epilepsiatutkimuksen alalla arvostettu ja arvioitu yhdeksi maailman kärkitutkijoista. Akatemiaprofessorina hän pyrkii löytämään aivovamman aiheuttamat varhaiset patofysiologiset muutokset, jotka johtavat epileptisiin kohtauksiin. Epilepsia on yleisin vakava neurologinen sairaus, minkä johdosta epilepsian syntymekanismien tutkiminen on epilepsian hoitojen kehittämisen kannalta äärimmäisen tärkeä osa-alue. Kansainväliset arvioijat odottavat Pitkäsen tutkimuksen johtavan erittäin merkittäviin läpimurtoihin. Mahdollisilla löydöksillä on merkitystä epilepsian hoitojen kehittämiselle ja jopa aivovamman seurauksena puhkeavan epilepsian ehkäisyyn. Epilepsiaa sairastaa maailmassa noin 60 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 54 000 ihmistä. Noin kolmasosaa epilepsiaa sairastavista ei saada oireettomiksi lääkehoidolla. Paras hoito sairaudelle on sairauden ehkäiseminen.
Pitkänen on aktiivinen vaikuttaja kansallisesti ja kansainvälisesti järjestöissä, yrityksissä ja yliopistoissa. Hän on saanut kymmenen palkintoa, joista viisi on kansainvälistä.
Petri Toiviainen (s. 1959) on Jyväskylän yliopiston professori ja hänen tutkimusalojaan ovat musiikintutkimus, psykologia, laskennallinen data-analyysi sekä systeeminen ja kognitiivinen neurotiede. Toiviainen johtaa Suomen Akatemian Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikköä. Hän on kansainvälisesti tunnettu systemaattisen musiikkitieteen tutkija, joka on erikoistunut musiikin kognitiivisten prosessien mallintamiseen ja laskennallisiin musiikkianalyysimenetelmiin. Hänen tutkimustietoaan sovelletaan musiikkiterapiassa, musiikkikasvatuksessa ja musiikin esittämisessä.
Toiviaisen tutkimussuunnitelma ”Musiikin kognition dynamiikka” on monitieteinen. Suunnitelma yhdistää perustutkimuksen, metodologisen kehittämisen ja sovellukset kuten laitteistojen rakentaminen ja mallinnus. Toiviainen pyrkii syventämään tietämystä kehon ja aivojen roolista musiikin havaitsemisessa. Hän tutkii musiikin piirteiden, kehollisen liikkeen ja aivojen neurologisen tason korrelaatioita sekä musiikin prosessoinnin suhdetta kuulijan persoonallisuuteen. Hän tutkii myös kehollisen ja neuraalisen prosessoinnin välistä suhdetta. Tutkimuksen uskotaan lisäävän tietämystä musiikin kehollisen ja aivoprosessoinnin mekanismeista, erityisesti motorisen järjestelmän merkityksestä musiikin havaitsemisessa ja siitä nauttimisessa.
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1