Lisätietoja: RKTL, Maija Länsman, puh 0205 751 761
Vuonna 2010 Tenojoesta saatiin saaliiksi 87 tonnia lohta. Lohisaalis oli 36 % suurempi kuin edellisenä kesänä, mutta kolmanneksen pienempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (130 tonnia). Näätämöjoen lohisaalis oli 7,6 tonnia, hieman pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (8,5 t).
Tenojoen 87 tonnin lohisaaliista perinteisillä kalastustavoilla (kulkutusverkot ja seisovat verkot sekä lohipadot) saatiin 43 %, suomalaisten ja norjalaisten kalastusmatkailijoiden vapasaaliina 31 % sekä paikkakuntalaisten vapasaaliina 26 %.
Tenojoen Suomen puolella kalastettu lohisaalis oli yhteensä 47 tonnia. Sen jakoivat paikkakuntalaiset (23 tonnia), kalastusmatkailijat (23 tonnia) sekä muut ulkopaikkakuntalaiset kalastajat, esimerkiksi osakaskuntien sivuvesialueilla kalastaneet (noin 1 000 kiloa).
Näätämöjoen vesistöalueen kokonaislohisaalis oli 7,6 tonnia, joka oli 4 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Norjan puolelta saatiin 5,5 tonnin ja Suomen puolelta 2,1 tonnin lohisaalis. Suomen puolella noin 30 koltta-alueen ruokakuntaa kalasti lohiverkoilla Näätämöjoella ja heidän saaliinsa oli 1,2 tonnia, retkeilykalastajien lohisaalis oli noin 800 kiloa. Norjassa Neidenin paikkakuntalaisten ”käpäläverkolla” saatiin vain noin 200 kiloa lohta. Runsaat heinäkuiset sateet ja tulvat haittasivat verkkokalastusta. Norjan puolen vapakalastajat saivat 5,4 tonnin lohisaaliin.
Tenon kalastusmatkailu lisääntyi 2 % edellisestä kesästä
Kalastuskaudella 2010 Teno-Inarijoella kävi 7 800 kalastusmatkailijaa ja lisäksi noin 1 000 nuorisoluvan lunastanutta harrastajaa. Kalastusmatkailijat ostivat yhteensä 30 600 kalastusvuorokautta, joista 58 % kohdentui venekalastukseen. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli 3,9 vuorokautta.
Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat edellisen kalastuskauden tavoin 760 kalastuslupaa Teno-Inarijoelle.
Suomen puolella Näätämöjoella kävi hieman edellisvuotta vähemmän retkeilykalastajia (650 henkilöä), jotka lunastivat yleensä viikon kalastusluvan (yht. 3 700 kalastusvuorokautta).
Näätämöjoen lohenkalastuksesta kaksi erillisselvitystä
Lohenkalastuksen tunnuslukuja -selvityksessä esitetään 30 vuoden ajalta saalis- ja kalastustilastoja, tilastointitapoja sekä saalislohien ikä- ja kokoluokkiin liittyviä tietoja. Toinen selvitys käsittelee lohenkalastuksen erilaisuutta Suomessa ja Norjassa, erämaisen lohijoen kalastussäädöshistoriaa ja nykytilannetta, jossa kalastajat ja alueen toimijat ovat itsellisesti lähteneet miettimään luonnonvaraisten lohikantojen turvaamista ja lohenkalastuksen omaehtoista säätelyä.
Tenojoen saalistilastointi edelleen haastavaa
Kalastuskaudella 2009 aloitettiin ja vuonna 2010 jatkettiin Tenojoen saalistilastoinnin muutosprosessia, jonka tarkoituksena on tilastoinnin nopeuttaminen ja luotettavuuden parantaminen. Paikkakuntalaisten kirjanpitokalastustiedot palautti vain 14 % kalastusluvan ostaneista ruokakunnista. Syksyisen postitiedustelun lisäksi tehtiin talven aikana puhelinhaastatteluja niin, että kattavuus kalastajista oli noin 80 %. Jokivarressa on väsytty vuotuisiin saalistiedusteluihin ja uutta kirjanpitomenetelmää saaliiden seuraamisessa pidetään liian vaativana. Vastaamattomille paikkakuntalaisille lohenkalastajille arvioitiin osakaskuntakohtaiset pyyntitapakohtaiset saaliit perustuen mm. saatuihin tietoihin verkkopyydysten käytöstä.
Tenojoen kalastusmatkailijoiden kalastusluvissa oli saalispalauteosa, joka pyydettiin jättämään kalastuslupien myyntipisteisiin. Noin 25 % kalastajista antoi kattavat saalistiedot, mutta 60 % kalastajista ei saatu mitään tietoa kalastuksestaan. Kalastusmatkailijoiden kokonaissaaliin arvioinnin perusteeksi tehtiin syksyllä kaksi otospohjaista postikyselyä, jotka kohdistuivat kalastajiin, joilta ei ollut lainkaan palautetta ja kalastajiin, joiden palautteet olivat puutteellisia. Lopullinen saalisarviointi perustuu 50 % kattavuuteen kalastajista ja 64 % kattavuuteen kalastusvuorokausista. Kalastuskauden aikana kalastusmatkailijoiden ilmoittamat saalislohet olivat nähtävissä kokoluokittain tutkimuslaitoksen internet-sivuilla.
Kuva 1. Tenojoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1974–2010
Kuva 2. Näätämöjoen lohisaalis Suomessa ja Norjassa vuosina 1983-2010
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1