Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Rosetta hakeutuu komeetalle pitkälti suomalaisen osaamisen avulla

Ilmatieteen laitos

Rosetta hakeutuu komeetalle pitkälti suomalaisen osaamisen avulla

Tiedote.
Julkaistu: 27.08.2014 klo 09:45
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen rooli on poikkeuksellisen suuri Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotaimessa, jonka matka huipentuu marraskuun alussa. Marraskuussa laskeutumisalus Philae tömähtää komeetan pinnalle.

Suomalainen osaaminen keskeisessä roolissa
Rosetta on yksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn kulmakivistä.  Missio on yksi kaikkien aikojen vaikeimmista ja samalla tärkeimmistä eurooppalaisista avaruusohjelmista. Missio on vaikea, sillä komeetta on arvaamaton ympäristö, jota ei kunnolla tunneta. Esimerkiksi pinnalle laskeutumisen suunnittelu oli vaikeaa, koska pinnan rakenteesta ei ollut mitään ennakkotietoa.
”Ilmatieteen laitos on mukana hankkeessa eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen suurella panostuksella”, sanoo tutkimusprofessori Minna Palmroth Ilmatieteen laitoksesta. Laitos osallistuu viiteen tieteelliseen instrumenttiin sekä komeettaa kiertävässä että laskeutuvassa aluksessa. Lisäksi Ilmatieteen laitoksessa on rakennettu Philaen massamuistiyksikkö, joka käsittelee kaiken kerätyn datan lähetettäväksi emoalukseen ja sitä kautta Maahan. Ilmatieteen laitos on pääroolissa laskeutumisaluksen jalka-antureissa, ja lisäksi laitos osallistuu komeetan pölyn ja plasmaympäristön mittauksiin päävastuunaan kahden instrumentin ohjaus, datan keräys ja tulkinta.

Ilmatieteen laitoksen laite koskettaa ensimmäisenä komeetan pintaa
Komeetat ovat viettäneet suurimman osan ajasta aurinkokunnan ulkolaidalla. Aurinkokunnan sisäosissa vierailevat komeetat ovat yleensä ajautuneet tänne jonkin isomman kappaleen vetovoiman seurauksena. 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetta havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1969.

Komeetta on tällä hetkellä (19.8.2014) noin 410 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Koska komeetat ovat olleet kaukana Auringosta, ne ovat olleet ikään kuin pakastimessa säilössä aurinkokunnan syntyajoista asti. Niinpä niitä tutkimalla saadaan tietoa mm. aurinkokunnan synnyttäneen pölykiekon koostumuksesta.

Suuren osan maapallon vedestä oletetaan olevan peräisin komeetoista, joita maahan on pudonnut maapallon nuoruudessa.  Siksi komeettojen vesipitoisuus on erityisen kiinnostava aihe. Komeetan vesipitoisuutta mitataan Philae-laskeutujan mukana olevalla PP-laitteella, joka osuu ensimmäisenä komeetan pinnalle. Laitteen on suunnitellut ja toteuttanut Ilmatieteen laitos. ”Komeetoissa on myös orgaanista ainesta, jonka koostumuksesta halutaan tarkempia tietoja. Jotkut ovat jopa ehdottaneet, että elämän synnyn alkuvaiheessa tarvittavia orgaanisia molekyylejä olisi tullut tänne komeettojen mukana. Yksi teorioista on, että juuri komeetat olisivat sysänneet elämän kehityksen alkuun maapallolla”, Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt kertoo.

Matka kestänyt kymmenen vuotta
Rosetta-luotain on ollut komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon takaa-ajossa jo kymmenen vuotta erilaisten luotaimen rataa ohjaavien toimien saattelemana. Tällä hetkellä luotaimen etäisyys komeetasta on noin 80 kilometriä. Laskeutumisen on tapahduttava ennen kuin komeetta aktivoituu liiaksi Aurinkoa lähestyessään, käytännössä marraskuussa 2014. Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa kiertävä Rosetta-luotain lähettää parhaillaan Maahan suuren määrän tietoa ja tarkkoja kuvia, jotka auttavat valitsemaan parhaan laskeutumispaikan. Viiden viime viikonloppuna määriteltyjen laskeutumispaikkakandidaatin joukosta valitaan lokakuussa varsinainen laskeutumispaikka lähikuvien ja simulaatioiden avulla.

Mitään muuta komeettaa ei ole koskaan tutkittu yhtä tarkasti, joten kaikki saatava tieto on uutta.  Kuvien perusteella tiedetään, että komeetta on rakenteeltaan epäsymmetrinen ja läpimitaltaan noin 4 kilometriä. ”Ensimmäinen yllätys näkyi ytimestä saaduista tarkoista kuvista, jotka osoittavat, että ydin on kaksiosainen ja muistuttaa kumiankkaa tietystä suunnasta katsottuna. Rakenne näyttää siltä, että kaksi komeettaa on ajautunut lähekkäin ja törmännyt toisiinsa niin hitaasti, että ne eivät ole hajonneet vaan ovat vain tarttuneet yhteen. Kukaan ei osannut odottaa, että 67P olisi tällainen”, kertoo tutkija Walter Schmidt Ilmatieteen laitoksesta.  Tuloksien perusteella saadaan enemmän tietoa siitä, kuinka lähellä komeetan pinnasta on vesijäätä, kuinka komeetan pyrstö syntyy, ja millaista on komeetan vuorovaikutus aurinkotuulen kanssa. Niiden tietojen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin komeettojen kehitystä menneisyydessä ja käyttäytymistä, jos jokin komeetta tulisi törmäyskurssille Maan kanssa.

Ilmatieteen laitos on osallistunut seuraavien laitteiden suunnitteluun tai valmistukseen:
Rosetta:

  • Pölyhiukkasten alkuainekoostumusta mittaava laite COSIMA
  • Komeetan plasmaympäristön hiukkaskoostumusta mittaava laite ICA
  • Komeetan plasmaympäristön tiheyttä mittaava laite LAP
  • Komeetan plasmaympäristön aaltoliikettä mittaava laite MIP

 Philae-laskeutuja:

  • Komeetan vesipitoisuutta mittaava laite PP
  • Massamuistiyksikkö CDMS/MEM

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Minna Palmroth, puh.  040 531 1745, minna.palmroth@fmi.fi

Rosetta-ohjelma, Philae-laskeutuja: Tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. 050 324 3107, walter.schmidt@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/rosetta

http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/Rosetta/Call_for_Media_Rosetta_s_comet_rendezvous
http://blogs.esa.int/rosetta/  

 

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit

Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs