Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Rosetta asettuu komeetan kiertolaiseksi

Ilmatieteen laitos

Rosetta asettuu komeetan kiertolaiseksi

Tiedote.
Julkaistu: 05.08.2014 klo 08:58
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Euroopan avaruusjärjestön ESAn komeettaluotain Rosetta asettuu kohteenaan olevan komeetan seuralaiseksi keskiviikkona 6. elokuuta. Ilmatieteen laitoksessa tätä hetkeä on odotettu luotaimen koko yli kymmenvuotisen avaruusmatkan ajan.

Euroopan avaruusjärjestö ESA tekee historiaa 6. elokuuta, kun Rosetta-luotain asettuu komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon kiertolaiseksi. Luotain on tuolloin noin 100 kilometrin etäisyydellä pyrstötähden ytimestä, joka luotaimen jo ottamissa kuvissa näyttää yllättäen kaksiosaiselta ja muistuttaakin tietystä kulmasta muodoltaan kumiankkaa.  

Ilmatieteen laitos on osallistunut Rosettan ja marraskuussa komeetan pinnalle laskeutuvan Philae-laskeutujan laitteistojen suunnitteluun ja valmistamiseen. Rosetta laukaistiin matkaan maaliskuussa 2004, ja nyt vihdoin yli 10 vuoden lennon jälkeen se saavuttaa kohteensa. Laitteistojen ja koko Rosetta-ohjelman parissa on työskennelty jo yli 20 vuotta.

”Kiertoradalle pääseminen on pitkän työn tulos. Tämän etapin myötä Rosettan monipuolinen havaintolaitteisto alkaa tuottaa ainutkertaista aineistoa tutkijoiden analysoitavaksi. Samalla käynnistyy komeetan kartoitus, jonka perusteella valitaan alue, jonne laskeutuja-alus Philae laskeutuu marraskuussa 2014”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen.

 Ilmatieteen laitoksen laitteet

Ilmatieteen laitos on osallistunut Rosetta-ohjelmassa kuuden eri laitteen suunnitteluun ja valmistamiseen ja on ollut mukana myös tieteellisen havainto-ohjelman valmistelussa. Laitteista tärkeimmät ovat emo-Rosettassa olevat komeetan pölyhiukkasten alkuainekoostumusta mittaava COSIMA sekä komeetan kaasukehän sähköisesti varattuja hiukkasia mittaava ICA. Laskeutuja-alus Philaeen Ilmatieteen laitos on toimittanut tietokonelaitteiston muistiyksikön ja laitos on päävastuussa komeetan vesipitoisuutta mittaavasta PP-laitteistosta, joka osuu ensimmäisenä komeetan pinnalle. Myös suomalainen teollisuus on osallistunut monipuolisesti avaruusaluksen valmistukseen. Patria-yhtiö alihankkijoineen toimitti Rosettan komposiittimateriaalista rakennetun rungon ja sähkövirran jakeluyksiköt.

Komeetat kertovat aurinkokunnan alkuvaiheista

Komeetat ovat muodostuneet aurinkokunnan syntyvaiheessa noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Osa niistä törmäsi jo varhain nuoriin planeettoihin ja esimerkiksi huomattavan osan Maan vedestä arvioidaan olevan peräisin komeetoista. Mielenkiintoinen kysymys on myös, missä määrin komeetoilla on orgaanisia yhdisteitä, joiden perustalle elämä aikanaan syntyi. Aurinkokunnan ulompiin osiin muodostuneet komeetat ovat joutuneet Auringon lähistölle vasta myöhemmin. Tämän vuoksi niiden rakenteen ja alkuainekoostumuksen oletetaan kertovan aurinkokunnan alkuvaiheista. Tämä selittää myös luotaimen nimen. Rosettan kivi auttoi aikoinaan ymmärtämään muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä. Philaessa sijaitsi puolestaan obeliski, jolla oli myös ratkaiseva osa kirjoitusjärjestelmän tulkinnassa.

Lisätietoja:
Tutkija Tiera Laitinen, puh. 029 539 4651, tiera.laitinen@fmi.fi
Rosetta-ohjelma, Philae-laskeutuja: Tutkija Walter Schmidt, puh. 050 324 3107, walter.schmidt@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/rosetta

http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/Rosetta/Call_for_Media_Rosetta_s_comet_rendezvous

http://blogs.esa.int/rosetta/   

 

 

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit

Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs