Ravustuskausi käynnistyy vaihtelevasti eri vesistöissä

Ravustuskausi alkaa lauantaina 21.7. kello 12. Syvissä ja tuulille alttiissa järvissä naarasrapujen kuorevaihdot ovat myöhässä ja parhaat saaliit saadaan todennäköisesti heinä-elokuun vaihteessa. Etelä-Päijänteellä tehtyjen koeravustusten perusteella Etelä-Suomessa suuristakin järvistä saadaan hyviä täplärapusaaliita heti kauden alussa. Matalissa ja suojaisissa vesissä täplärapusaaliiden odotetaan olevan vähintään kohtalaisia koko maassa heti alkukaudesta. Parhaat jokirapusaaliit saadaan oletettavasti vasta elokuussa, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Itä-Suomen yliopiston ja Kalatalouden Keskusliiton rapuasiantuntijat arvioivat.

Suojaisissa vesissä rapujen pyydystettävyyttä kauden alussa voi heikentää pintaveden liiallinen lämpiäminen. Silloin kannattaa virittää pyydykset tavanomaista syvemmälle viileämpään veteen, jonne ravut hellekausina hakeutuvat. Täplärapukantojen tila vaihtelee: osa vesistä tuottaa saaliista hyvin, toisissa kanta on ollut pitkään heikko. Hyvätuottoisissakin vesissä vuosien välinen kannanvaihtelu on melko suurta.  Tuottavia jokirapukantoja on jäljellä valitettavan vähän. Niistä valtaosa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. 

Täpläravun istutukset ovat kiellettyjä

Täplärapu on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Täplärapuja ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa niitä on jo entuudestaan. Kiellolla pyritään ehkäisemään haitallisen vieraslajin leviämistä. Samalla ehkäistään rapuruton leviämistä täpläravun mukana, rapuasiantuntijat muistuttavat.

Rapuruton ehkäiseminen on jokaisen vesilläliikkujan vastuulla

Rapurutto määritellään erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Jokamiehen vastuu harvinaistuneista jokirapukannoista korostuu vuosi vuodelta: jokaisen vesistöstä toiseen liikkuvan tulee huolehtia kalastus- ja ravustusvälineidensä desinfioinnista, mikäli kutakin vesistöä varten ei ole omia välineitään, mikä on suositeltavaa. Veneiden tulisi kuivua auringonpaisteessa vesistösiirtojen välillä. Pilssivedet pitää tyhjentää tarkoin ja tarvittaessa desinfioida. Lisäksi on muistettava, että rapuja saa säilyttää sumpuissa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Rapurutto on tuhoisa jokirapukannoille ja haitallinen tai tuhoisa myös täplärapukannoille. 

Ilmoita rapuhavainnoista verkossa

Jokirapu- tai täplärapukantojen romahtamisesta sekä uusista rapuhavainnoista voi ilmoittaa internetissä www.kalahavainnot.fi. Tietojen avulla selvitetään syitä rapukantojen romahduksiin ja rapujen kannanvaihteluihin, arvioidaan jokiravun uhanalaisuutta sekä suunnitellaan kestävää raputaloutta. Tiedot jokirapuesiintymistä jäävät tutkijoiden, kalatalousviranomaisten ja -neuvonnan käyttöön. 

Lisätietoja:

Tutkija Esa Erkamo, Luke
puh 029 532 7425

Tutkija Jouni Tulonen, Luke
puh. 029 532 7432

Rapubiologi Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto (Kuopio)
puh. 040 542 8982

www.rapukamu.fi

Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 590, www.ahven.net

Paikalliset kalatalouskeskukset (yhteystiedot www.ahven.net/jasenet)