Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Rapukausi 2010 – luotettavat saalisennusteet tukevat raputa-louden kehittämistä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Rapukausi 2010 – luotettavat saalisennusteet tukevat raputa-louden kehittämistä

Julkaistu: 16.07.2010 klo 09:44
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) rapusaalisseurantojen mukaan täplärapukannat ovat vahvoja ja jokirapuja jäi viime kaudelta vesiin runsaasti. Juhannuksen jälkeinen hellejakso edistää rapujen kasvua ja jouduttaa kuorenvaihtoa. On siis syytä odottaa hyviä rapusaaliita 21.7.2010 kello 12:00 alkavalle ja lokakuun lopussa päättyvälle ravustuskaudelle.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) rapusaalisseurantojen mukaan täplärapukannat ovat vahvoja ja jokirapuja jäi viime kaudelta vesiin runsaasti. Juhannuksen jälkeinen hellejakso edistää rapujen kasvua ja jouduttaa kuorenvaihtoa. Vesissä on myös kasvamassa runsaasti pieniä rapuja tuleville vuosille. On siis syytä odottaa hyviä rapusaaliita 21.7.2010 kello 12:00 alkavalle ja lokakuun lopussa päättyvälle ravustuskaudelle.

RKTL:n kirjanpitoravustajien täplärapusaaliit kasvoivat seurantajaksolla 2006 - 08 tärkeimmillä ja suurimmilla täplärapuvesillämme. Yksikkösaaliiden kasvu tasaantui viime vuonna niillä vesillä ja rannoilla, joilla täplärapukannat ovat vakiintuneet. Kotiutusistutusten seurauksena uusien täplärapuvesien ja -rantojen määrä kasvaa, joten ravustusmahdollisuudet lisääntyvät edelleen.

Jokiravun ansioravustajille viime vuosi oli yllättävä – rapujen menekki loppui kesken kauden, ja monet ravustajat nostivat mertansa kuiville jo elokuussa, kun normaalisti näin tehdään vasta syyskuun puolivälissä. Tämä merkitsee sitä, että vesiin jäi vielä pyydettävää, ja siksi on lupa odotella paitsi hyvää jokirapusaalista, niin myös kookkaita rapuja. 
 
Säätila vaikuttaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Alkukesän säät vaikuttavat siihen, koska ravut lähtevät liikkeelle ja minkä kokoisista ravuista ensimmäiset saaliit koostuvat Kevät 2010 oli lyhyen aikaa lämmin, ja Päijänteellä, jossa seurataan täplärapukannan kehitystä ympärivuotisesti, ravut olivat liikkeellä jo kesäkuun alussa. Kesäkuun lopun ja heinäkuun alkupuolen hellejakso on lämmittänyt vedet ja mädin ja poikasten kehitys ja kuorenvaihdot ovat edellä tavanomaista aikatauluaan. Viime vuoteen nähden luvassa on selvästi vilkkaampi rapukauden alku.

Syksyllä 2009 vedet jäähtyivät aikaisin, minkä pelättiin heikentävän täplärapujen tämänvuotista poikastuotantoa. Onneksi huoli oli turha, keväisissä koeravustuksissa naarailla oli pyrstönsä alla runsaasti hyvälaatuista mätiä. Tämä tietää sitä, että tänä kesänä syntyi vahva vuosiluokka, ja pyydettävää riittää tulevinakin vuosina tasaiseen tahtiin.

Jokiravun lisääntymisessä äkillinenkään talven tulo ei näytä vaikuttavan lisääntymistulokseen, joten on täydet edellytykset odottaa normaalin jokirapuvuosiluokan syntymistä tänäkin vuonna.
 
Rapurutto

Rapuruttotapauksia todettiin viime vuonna 12 jokirapukannasta, mikä on tavanomainen määrä. Kuluvana vuonna on tähän mennessä tietoon tullut vain yksi varmistettu tapaus Pohjois-Savosta, jossa rutto teki viime vuonnakin tuhojaan. Useimmiten rapuja saadaan tautiepäilyjen selvittämiseksi näytteeksi vasta ravustuskauden alettua. Viime vuosien laajin ruttoepidemia Kemijoessa näyttää jatkavan leviämistään ylävirtaan. Kaikki raputautinäytteet käsitellään Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) Kuopion yksikössä.

Ravustettavaa riittää, riittääkö kysyntää?

Vuosi 2009 oli pitkiin aikoihin ensimmäinen, jolloin nähtiin merkkejä rapumarkkinoiden täyttymisestä. Erityisen selvästi tämä kosketti pitkien etäisyyksien päästä etelän markkinoille kuljetettavaa jokirapua. Syynä voi olla talouden taantuma ja samanaikaisesti se, että täplärapu on runsastuessaan tuonut suurelle joukolle ranta-asukkaita ja mökkiläisiä mahdollisuuden pyytää tarvitsemansa ravut omista vesistään.

Suomen vapaa-ajankalastuksen rapusaalis vuonna 2008 oli 5,9 miljoonaa joki- ja täplärapua (260 tonnia) ja ammattikalastajiksi rekisteröityneet pyysivät noin 153 000 täplärapua (7 tonnia). Rapuja pyydetään siis pääasiassa omiin ja ehkä naapureidenkin tarpeisiin. Erityisesti täplärapukannat ovat RKTL:n seurantojen mukaan kehittyneet niin hyvin ja levittäytyneet niin moniin vesiin, että maamme koko tuotantoa ei todennäköisesti enää hyödynnetä. Täplärapujen kotiutusistutuksille ei siten olekaan raputuotannon kasvattamisen näkökulmasta samaa tarvetta kuin vielä jokunen vuosi sitten.

Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan asu tai mökkeile hyvien rapuvesien rannalla, eikä kaikista vesistä tule hyviä rapuvesiä koskaan, joten moni kuluttaja menee kauppaan rapuja saadakseen. Toivottavasti rapukauppa ja kotimaisista ravuista valmistetut tuotteet kehittyvät vastaamaan arvokasta omien luonnonvesiemme edelleen kasvavaa raputuotantoa niin, että ravut ovat helposti kaikkien saatavilla.

 Raputalouskatsaus 2009

www.rktl.fi

 

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs