Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Rakennusten energiankulutuksesta karttapohjaista tietoa

Suomen Akatemia

Rakennusten energiankulutuksesta karttapohjaista tietoa

Tiedote.
Julkaistu: 11.04.2013 klo 09:46
Julkaisija: Suomen Akatemia

Asuminen aiheuttaa yli 30 prosenttia yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelmassa on kehitetty malli, jolla pystytään laskennallisesti arvioimaan minkä tahansa alueen kaikkien asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt.  Malli kehitettiin, jotta uusien käyttäjälähtöisten innovaatioiden päästövähennyksiä voitaisiin suhteuttaa asumisen kokonaispäästöihin. Se voi kuitenkin olla monella tavoin hyödyllinen, kun suunnitellaan, miten asuinrakennusten päästöjä voitaisiin vähentää.

Suomen asuinrakennuskantaa koskevat tiedot tarjoavat hyvän pohjan energiainnovaatioiden ja muutosten vauhdittamiseen.  Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sisältää paikka- ja ominaisuustiedot Suomen rakennuskannasta. Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä Ekorem-mallilla pystytään puolestaan arvioimaan rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt. ”Yhdistämällä rekisteritiedot ja Ekorem-mallin kehitimme mallin, jolla pystytään laskennallisesti arvioimaan minkä tahansa alueen kaikkien asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt”, kertoo tutkija  Maija Mattinen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Hän on mukana Suomen Akatemian FICCA-ohjelman LAICA-tutkimusprojektissa, joka keskittyy asumisen käyttäjälähtöisiin innovaatioihin ja niiden päästövähennysten arvioimiseen.

Mallia on sovellettu Kaukajärven kaupunginosassa Tampereella. Kaukajärven alueella on 700 asuinrakennusta ja 11 000 asukasta. Kaupunginosan lämmöntuotantomuodoista kaukolämpö on tärkein, mutta osassa alueen kiinteistöistä on käytössä sähkölämmitys, maalämpöpumppu, öljylämmitys tai puun polttoon perustuva lämmitys.  Rakennusten eroihin energiankulutuksessa ja päästöissä vaikuttavat muun muassa rakennusajankohdan ja talotyypin rakenneratkaisut, asukasmäärä ja lämmitysmuoto.

Laskennan mukaan alueen asuinrakennuksissa lämmitykseen käytetyn hyötyenergian kulutuksessa on suuria eroja.  Samoin lämmityksen aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä on suurta vaihtelua. Saman tienvarren kahdessa talossa toisen lämmitysenergiankulutus voi olla vuodessa yli kolminkertainen ja kasvihuonekaasupäästö yli nelinkertainen vähäpäästöisemmän talon neliömetriä kohti laskettuihin arvoihin verrattuna. Toisaalta tiettyyn aikaan rakennetun alueen taloissa on yhtäläisyyksiä.

”Mallin avulla saadaan karttapohjaista tietoa asuintalojen energiankulutuksesta ja kasvihuonepäästöistä. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää asuinalueiden energiajärjestelmien ja rakennusten peruskorjauksiin liittyvässä neuvonnassa ja suunnittelussa”, SYKEn erikoistutkija Ari Nissinen sanoo. Malli on aluksi vain tutkimuskäytössä, ja rekisteristä saatavien lähtötietojen, kuten mikä on rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, ajantasaisuutta joudutaan vielä kehittämään. Myös mallin tarkkuutta analysoidaan ja parannetaan.

Mallia on sovellettu myös erilaisten lämpöpumppujen päästövähennysten arvioimiseen eri ilmastovyöhykkeillä Suomessa. Tavallisen ilmalämpöpumpun rinnalla tarkasteltiin suomalaista innovaatiota eli maa-ilmalämpöpumppua. ”Ilmalämpöpumpun tavoin se ei vaadi vesikiertoista lämmitysjärjestelmää ja se sopii siis sähkölämmitteisiin taloihin. Ilmalämpöpumppuun verrattuna sen etuna on, että lämmitysteho ei ole riippuvainen ilman lämpötilasta. Ilmalämpöpumppuhan ei toimi silloin, kun lämmitystarve on kaikkein suurimmillaan eli kovina pakkaspäivinä”, Nissinen kertoo. Maailmalämpöpumpun arvioitiin vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä puolitoistakertaisesti ilmalämpöpumppuun verrattuna. Innovaation päästöhyödyt ovat siis todella suuret.

Laskennassa sovellettiin elinkaariarviointia eli lämpöpumpun laitteiston kaikki materiaalit kuten maapiiriin vaatima putkisto otettiin huomioon. ”Kylmäaineen vuotojen estäminen osoittautui kriittiseksi tekijäksi kasvihuonekaasupäästöjen kannalta. Jos laitteen koko kylmäaine vuotaisi esimerkiksi epäasiallisen huollon tai jätekäsittelyn seurauksena, se aiheuttaisi yli kymmenen prosenttia koko 20 vuoden elinkaaren kokonaispäästöistä”, Mattinen kertoo. 

LAICA-hankkeessa jatketaan erilaisten käyttäjälähtöisten asumisen innovaatioiden päästövähennysten arviointia, ja seuraavaksi analysoidaan sähkön kulutuksen ajoittamista. Laaja tutkimusprojekti on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun asti.  Tampereen teknillinen yliopisto on osallistunut asuinrakennusten laskennan ja havainnollisen esittämisen kehittämiseen.

 

Katso myös aiheeseen liittyvä videohaastattelu 

Lisätietoja:

Erikoistutkija Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi, p. 0400 148813

Tutkija Maija Mattinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi, p. 040 865 0975

Projektipäällikkö Juhani Heljo, Tampereen teknillinen yliopisto, etunimi.sukunimi(at)tut.fi, p. 040 544 2830

 

Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmasta:

Ohjelmapäällikkö Paavo-Petri Ahonen, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5005

Ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi p. 029 533 5146

 

www.aka.fi/ficca

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

 

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs