Euroopan yhdentyminen on muuttanut rajojen merkitystä sekä EU:n sisällä että suhteessa ulkomaailmaan. EU:n ulkosuhteissa rajat ylittävää yhteistyötä tehdään EU:n naapuruuspolitiikan ohjaamana. Tällä hetkellä EU:n naapuruussuhteet ovat koetuksella Ukrainan kriisin takia. Tuoreen uutisoinnin mukaan EU suunnittelee raja-alueyhteistyön rahoituksen leikkaamista. Tämä luonnollisesti huolestuttaa erityisesti Itä-Suomen maakuntia, jotka ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä venäläisten kumppaneiden kanssa.
”Ukrainan kriisin myötä EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa palataan tilanteeseen, jossa asioita tarkastellaan ensisijaisesti sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta. Voi olla, että Ukrainan kriisi hidastaa EU:n ja Venäjän suhteiden kehitystä”, professori Ilkka Liikanen Karjalan tutkimuslaitoksestatoteaa.
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos johtaa EU:n rahoittamaa kansainvälistä ja monitieteistä tutkimushanketta, jossa selvitetään rajojen merkityksen muuttumista Euroopassa ja lähialueilla suurten muutosten leimaamien viime vuosikymmenten aikana.
Tutkijat myöntävät, että Ukrainan kriisi yllätti myös heidät.
”Toisin kuin hurjimmissa kylmän sodan jälkeisissä visioissa oletettiin, geopoliittiset jakolinjat eivät ole menettäneet täysin merkitystään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita paluuta kylmän sodan rautaesiripun kaltaisiin rajoihin. Venäjälläkään ei näyttäisi olevan asiassa yhtä selkeää linjaa. Pitkään EU:n naapuruuspolitiikasta ja rajayhteistyöstä puhuttiin modernisaation käsitteillä, mutta sittemmin on siirrytty enemmän kansallisen näkökulman korostamiseen”, Liikanen kertoo.
”EU:n ja Venäjän välistä kumppanuussopimusta ei ole pystytty uusimaan. Naapureiden välisen kumppanuuden sijaan yhteistyö on muuttunut molemmilla puolilla ulkosuhteiden hoitamiseksi. Merkittäviä asioita saatiin sovittua paperilla, mutta sen jälkeen kehitys on pysähtynyt. Tilanne ei auta hälventämään geopoliittisia jakolinjoja”, tutkimushankkeen koordinaattori Jussi Laine toteaa.
Venäjä-kriittisyys vahvistunut suomalaislehtien yleisönosastoilla
Perinteiset jakolinjat näkyvät Jussi Laineen mukaan sanomalehtien yleisönosastoilla.
”Sanalla on voimaa. Vaikka Suomen ja Venäjän välisen rajan pystyy nykyisin ylittämään helpommin kuin 20 vuotta aiemmin, niin maiden välinen henkinen raja tuntuu edelleen elävän vahvana. Rohkenen väittää, että suomalaisten ja venäläisten välisiä eroja jopa ylläpidetään historiasta ammentavilla ja usein valheellisilla yleisönosastokirjoituksilla. Ukrainan kriisi on vauhdittanut kielteistä kirjoittelua. Synkkien mielikuvien vahvistaminen on mielestäni suuri sääli pitkän aikavälin eurooppalaisen kumppanuuden vahvistamisen kannalta ”, Laine painottaa.
Professori Ilkka Liikasen ja tutkija Jussi Laineen haastattelu on luettavissa Suomen Akatemian Tietysti.fi-verkkosivustolta: http://www.aka.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Vaihtuvaa-tuulta-Euroopan-ulkorajoilla/
Lisätietoja:
professori Ilkka Liikanen
Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
p. 050 439 4477
[email protected]
tutkija Jussi Laine
Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
p. 050 433 8252
[email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas
p. 029 533 5007
[email protected]
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1