Sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ennakoiva valtimoiden seinämien jäykistyminen voi alkaa jo lapsuudessa. Tuoreen Jyväskylän yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan yksinkertaisella ja kajoamattomalla valtimojäykkyyden mittausmenetelmällä saadaan toistettavia ja luotettavia tuloksia valtimojäykkyydestä 16–19-vuotiailla nuorilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical Physiology & Functional Imaging -lehdessä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 55 jyväskyläläisen nuoren valtimojäykkyysmittauksen toistettavuutta sekä kestävyyskunnon ja kehon rasvaprosentin vaikutusta mittausten toistettavuuteen. Valtimojäykkyyttä mitattiin yksinkertaisella ja kajoamattomalla pulssiaaltomittarilla oikeasta olkavarresta ja kestävyyskuntoa maksimaalisen polkupyöräergometritestin ja kehon rasvapitoisuutta bioimpedanssianalyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että valtimojäykkyyttä kuvaava aortassa etenevän pulssiaallon nopeus oli hyvin toistettava. Kestävyyskunnolla tai kehon rasvapitoisuudella ei ollut vaikutusta pulssiaallon nopeuden toistettavuuteen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös niin kutsutun augmentaatioindeksin toistettavuutta. Augmentaatioindeksi kuvaa pääasiassa pienten valtimoiden supistustilaa. Tutkimuksessa huomattiin, että augmentaatioindeksin toistettavuus oli selkeästi heikompi kuin pulssiaallon nopeudella. Parempikuntoisilla sekä normaalipanoisemmilla nuorilla augmentaatioindeksin toistettavuus oli heikompi kuin muilla nuorilla.
– Tutkimuksemme tulokset ovat lupaavia, sillä valtimojäykkyyden mittaamiseen tarkoitetut menetelmät vaativat usein paljon erityisosaamista ja mittaajan kokemus vaikuttaa usein saatuihin tuloksiin. Varsinkin valtimojäykkyyttä voidaan mitata toistettavasti hyvin yksinkertaisen menetelmän avulla, joka voi avata uusia mahdollisuuksia paitsi tutkimuksessa myös terveydenhuollossa, toteaa tutkijatohtori Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.
– Huolimatta positiivisista havainnoistamme, menetelmän pitempiaikaisesta toistettavuudesta ja myöhemmän terveyden ennustuskyvystä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.
Sydän ja verisuonisairaudet, jotka alkavat usein kehittyä jo lapsuudessa, ovat merkittävä kliininen, kansanterveydellinen ja –taloudellinen ongelma. Valtimoiden jäykkyyttä pidetään näiden sairauksien riskitekijänä ja aikuisilla valtimoiden jäykistyminen on yhdistetty suurempaan sydänsairauksien riskiin sekä heikompaan aivoterveyteen, usein riippumatta muista riskitekijöistä. - Reipas liikunta ja hyvä kestävyyskunto on yhdistetty joustavampiin valtimoihin ja lapsilla ja nuorilla, Haapala kertoo.
Linkki julkaisuun
Haapala EA, Veijalainen A, Kujala U, Finni T. Reproducibility of pulse wave velocity and augmentation index derived from non-invasive occlusive oscillometric tonometry analysis in adolescents. Clinical Physiology and Functional Imaging 2018.
Linkki julkaisuun
Tutkimustulokset laajemmassa asiayhteydessä
Lisätietoja
Eero Haapala, tutkijatohtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta | Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 4210 | email. [email protected] | Twitter: @EeroHaapala | Instagram: @eero_haapala
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1