Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan poronhoitovuonna 2018/19 porotalouden yrittäjätulo laski 7 000 euroon, mikä on lähes neljänneksen vähemmän kuin edellisenä poronhoitovuonna. Kannattavuuskerroin laski 0,4:stä 0,31:een, eli yrittäjätulo kattaa 31 prosenttia tavoitteena olleista korvauksista yrittäjäperheen työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle.
Porotalouden myyntituotot laskivat prosentin 20 400 euroon. Yli puolet myyntituotoista saadaan poronlihan suoramyynnillä. Poromiesten paliskunnalta saamien työkorvausten osuus laski 12 prosenttia 5 200 euroon. Samoin liikenne- ja petovahinkokorvausten osuus pieneni 7 600 eurosta 6 500 euroon. Tukien osuus kasvoi 13 prosenttia 6 300 euroon. Porotaloudessa tukien osuus kokonaistuotosta on noin 15 prosenttia. Edelliseen poronhoitovuoteen verrattuna kokonaistuotto laski yli kaksi prosenttia, 40 100 euroon.
Poronhoitovuonna 2018/19 tuotantokustannukset kohosivat edellisestä poronhoitovuodesta hieman, 54 200 euroon. Suurin nousu oli koneiden korjaus- ja käyttökustannuksissa, mutta vastaavasti ostorehukustannuksissa oli laskua kolme prosenttia.
– Talvi oli suotuisa ja porojen ravintotilanne hyvä. Tämä varmasti osaltaan vähensi porojen lisäruokinnan tarvetta, pohtii tutkija Marja Vilja Lukesta.
Porotalouteen tehdyt työtunnit pysyivät edellisen vuoden tasolla, noin 1 270 tunnissa. Porotalouden työansio saadaan, kun 7 000 euron yrittäjätulosta vähennetään 2 500 euron oman pääoman korkokustannus. Kun 4 500 euron työansio jaetaan tuntimäärällä, jää porotalousyrittäjän työtuntiansioksi 3,6 euroa.
Omaa pääomaa oli porotalousyrityksillä keskimäärin 84 000 euroa ja velkaa noin 11 400 euroa. Oman pääoman osuus koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste laski 88 prosenttiin. Porotalousyritysten eloporomäärä kasvoi edellisestä poronhoitovuodesta kahdella, 199 eloporoon.
Poronhoitoalueen eri alueiden väliset suuret kannattavuuserot tasoittuivat. Kannattavuus on ollut Lapin pohjoisosan saamelaisten kotiseutualueella paras, mutta sielläkin kannattavuuskerroin laski 0,61:sta 0,37:ään. Vastaavasti muulla erityisellä poronhoitoalueella kannattavuuskerroin kohosi nollasta 0,28:aan. Poronhoitoalueen eteläosan muulla poronhoitoalueella kannattavuuskerroin laski 0,44:stä 0,27:ään.
Poronhoitovuonna 2018/19 porotaloutta harjoittava porotalousyritys tuotti poronlihaa keskimäärin 2 100 kiloa. Yhden poronlihakilon tuottamisesta aiheutui noin 26 euron kustannukset, joka on lähes euron enemmän kuin edellisenä poronhoitovuonna. Tuotot kasvoivat hieman, 19,1 euroon lihakiloa kohti.
Porotalouden kannattavuusseurannan tulokset ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-sivustolla Porotalouden verkkopalveluissa. Tulokset perustuvat porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon, joka koostuu vuosittain 75:n yli 80 eloporoa omistavan porotalousyrityksen tiedoista.
Lisätietoja:
Tutkija Marja Vilja, Luke, puh. 029 532 6637, [email protected]
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1