Myös Suomi on liittymässä uusien avaruusvaltioiden joukkoon vuoden 2015 lopulla, kun Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-1 satelliitti laukaistaan avaruuteen. Aalto-1 vie testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista: VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen, ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentamaa säteilymonitoria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.
Edulliset piensatelliitit ovat mullistamassa avaruusalaa ympäri maailmaa. Elektroniikan koon ja virrankulutuksen merkittävä pienentyminen ja suorituskyvyn kasvu mahdollistavat aiempaa reilusti pienempien, vain muutaman kilon painoisten, satelliittien valmistamisen. Pieni massa johtaa merkittävästi pienempiin kehitys- ja laukaisukustannuksiin, mikä puolestaan näkyy satelliittien määrän nopeana kasvuna ja alan kaupallistumisena. Sen myötä tulee ajankohtaiseksi myös piensatelliittien vakuuttaminen ja siihen liittyen laitteiden standardienmukaisuus.
Seuraavien viiden vuoden aikana uusia piensatelliitteja tullaan laukaisemaan yli 500 kappaletta. Tällä hetkellä kansainvälisessä rekisterissä on noin 2600 rekisteröityä avaruuslaitetta maan kiertoradalla, joten lisäys tulee olemaan merkittävä.
Uusien piensatelliittien avulla saadaan kattavaa tutkimustietoa Maan kiertoradalta sekä kauempaa avaruudesta. Piensatelliitit voivat toimia myös olennaisena osana aurinkokuntamme resurssien, esimerkiksi asteroidien sisältämien rikkauksien, laajassa ja kustannustehokkaassa kartoittamisessa. Aalto-yliopistossa kehitteillä olevan Aalto-2-piensatelliitti osallistuu Euroopan komission rahoittamaan QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia aiemmin laajasti kartoittamatonta yläilmakehän aluetta.
Ennen piensatelliittien laajempaa käyttöönottoa pitää kuitenkin ratkaista niiden luotettavuusongelmat. Maailmalla tähän mennessä laukaistujen piensatelliittien toimintavarmuus on ollut noin 50% luokkaa. Suurena syynä tähän ovat olleet piensatelliittihankkeiden riittämättömät laadunvarmistuskäytännöt. Perinteisiä avaruusteollisuuden standardeja ei suoraan voida soveltaa hyvin erilaisen kustannustason ja nopean kehitysaikataulun vuoksi. Piensatelliitit hyödyntävät paljolti alun perin maanpäälliseen käyttöön tarkoitettua elektroniikkaa ja niistä toteutettuja kaupallisia järjestelmiä, joille ei ole luotu avaruuskäyttöön standardoituja testauskäytäntöjä.
On oletettavaa, että alan kaupallistuessa piensatelliitteja käyttävät tahot haluavat tulevaisuudessa vakuuttaa satelliittinsa, ja tämä edellyttää myös tiettyjen laatustandardien noudattamista ja sertifioitujen testauspalveluiden käyttöä.
Piensatelliittialan standardointi onkin aloitettu kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa, jonka ’Space Systems and Operations’ –alakomiteassa on valmisteilla mm. piensatelliittien ja niihin myytävien järjestelmien testausstandardi. Suomi on liittynyt mukaan standardin valmisteluun kotimaassa valmistettavien piensatelliittien korkean laadun ja kaupallisen kilpailukyvyn mahdollistamiseksi tällä nopeasti kasvavalla alalla.
Lisätiedot: Ville Saloranta, METSTA, puh. (09) 192 3290
METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry on vuonna 2007 perustettu yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys.METSTA vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan standardisoinnista, tarkoituksenaan edistää osaltaan suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden kilpailukykyä sekä alan ja käyttäjien turvallisuutta.Lisätiedot: www.metsta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1