Passivoiko maksuton bussikortti lapsia vai tuoko se harrastukset lähemmäs?
Ainutlaatuisen tutkimuksen tiedonkeruu alkaa nyt Mikkelissä ja Kouvolassa
Yhteensä noin 400 lasta saa reiteensä kiinni kiihtyvyysmittarin, kun maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus alkaa Mikkelin ja Kouvolan peruskouluissa. Mittarin avulla tutkitaan Mikkelissä käytössä olevan maksuttoman bussikortin yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja itsenäiseen liikkumiseen. Vertailukohtana ovat samanikäiset kouvolalaislapset, joilla ei ole käytössään maksutonta bussikorttia.
Tutkimusta tekee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Xamkissa tutkimuksesta vastaavat Active Life Labin ja Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkijat. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Maailman mittapuulla ainutlaatuinen tutkimus
Ilmaista julkista liikennettä on tutkittu aiemmin muun muassa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksien mukaan ikääntyneillä ilmainen julkinen liikenne lisää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää lihomisen riskiä.
- Lapsia on tutkittu vain vähän ja tulosten mukaan julkista liikennettä käyttävät lapset ovat keskimäärin yhtä aktiivisia kuin pyörällä tai jalan kulkevat lapset. Tämä johtuu aktiivisuudesta, joka tulee kävelystä pysäkille ja kulkemisesta pysäkiltä määränpäähän, tutkimuksen johtaja, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola kertoo.
- Vielä ei ole kuitenkaan tietoa, onko ilmaisesta julkisesta liikenteestä hyötyä vapaa-ajan liikkumisessa tai harrastusten saavutettavuudesta. Lisäksi tutkimuksia ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksista lasten koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen ei ole tehty.
Suomessa lapset liikkuvat muuhun maailmaan verrattuna itsenäisemmin. Itsenäinen liikkuminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosina kouluverkon harventumisen ja harrastusten erikoistumisen myötä. Lapset ovat yhä riippuvaisempia vanhempien kuljetuksesta muun muassa harrastuksiin. Lasten liikkumattomuus on noussut yhteiskunnan yhteiseksi huoleksi. Yksityisautoilun lisääntyminen vaikuttaa lasten liikkumattomuuteen.
Tutkimuksessa 10–12-vuotiailta lapsilta mitataan fyysistä aktiivisuutta seitsemän päivän ajan.
- Reiteen kiinnitettävä laite mittaa lasten istumista, seisomista, kävelyä, pyöräilyä ja reipasta liikuntaa. Mittausjakson aikana lapset raportoivat julkisen liikenteen käyttöään, kulkutapojaan sekä harrastamistaan ja merkitsevät kartalle arjen paikkoja. Lisäksi muutamien lasten kanssa yhdessä havainnoidaan heidän arkeaan sekä haastatellaan heidän perheitään, Pesola listaa.
Tutkimustietoa arvailun tilalle
Mikkelin kaupunki teki vuonna 2017 päätöksen peruskoululaisten maksuttomasta joukkoliikenteestä. Aihe on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Vastustajien mielestä ilmainen bussi vähentää lasten fyysistä aktiivisuutta. Puolestapuhujat kokevat sen tarjoavan lapsille mahdollisuuden päästä harrastuksiin ja lisäävän lasten tasa-arvoa harrastusten saavutettavuudesta.
Tästä tutkimuksesta saatavan tiedon pohjalta voidaan analysoida ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksia lasten ja perheiden liikkumistottumuksiin, elinpiiriin, lasten itsenäiseen liikkumiseen ja koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen tiedonkeruu alkaa tässä kuussa Mikkelin ja Kouvolan kouluissa ja jatkuu ensi syksyyn asti. Ensimmäisiä tuloksia maksuttoman bussikortin vaikutuksista on odotettavissa jo syksyn aikana.
Freeride – Are there free tickets? Children’s independence and equality in mobility and physical activity following a free bus ride – experiment in the cities of Mikkeli and Kouvola -tutkimushanke on käynnissä vuoden 2022 loppuun saakka.
Lisätietoja:
Tutkimuksen vastuullinen johtaja Arto Pesola, 040 6411 504, [email protected]
Projektitutkija Pirjo Hakala, 040 4860 591, [email protected]
Freeride-tutkimuksen johtaja Arto Pesola
- Liikuntatieteiden tohtori
- Tutkimuspäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa
- Tutkinut muun muassa istumisen terveyshaittoja ja kirjoittanut aihepiiristä mm. seuraavat teokset: Luomuliikunnan vallankumous (Fitra 2013) ja Luomuliikunnan työkirja (Fitra 2015)
- Toiminut asiantuntijajäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka laati Suomeen istumissuositukset ensimmäisten maiden joukossa maailmassa
- Osakkaana ja asiantuntijana terveysteknologiayritys Fibion Oy:ssä
www.xamk.fi/activelifelab
VALOKUVAT ovat painokelpoisina ladattavissa tästä linkistä: http://xamk.emmi.fi/l/C7WvmJtdHSRS
Kuvatekstit:
Lapset merkitsevät kartalle arjen paikkoja ja reiteen kiinnittävä aktiivisuusmittari mittaa lasten istumista, seisomista, kävelyä, pyöräilyä ja reipasta liikuntaa.
Arto Pesolan kuva:
- Tutkimuksia ilmaisen julkisen liikenteen vaikutuksista lasten koko päivän fyysiseen aktiivisuuteen ei ole aiemmin tehty, kertoo tutkimuksen johtaja, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesola.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, tarjoaa opetusta, tekee tutkimus- ja kehittämistyötä ja tuottaa palveluja yrityksille ja ihmisille. Xamk profiloituu hyvinvoinnin, teknologian ja luovan talouden korkeakouluksi. Korkeakoulun kivijalkoina ovat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna ja kampuksena koko maailma. Opiskelijoita on 9400 ja henkilökuntaa 800. www.xamk.fi Twitter: @xamk.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1