Oulun yliopisto
Tiedote 7.4.2015
Auringon toiminnalla on yhteys pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoon. Sieltä tulevan aurinkotuulen aktiivisuus vaikuttaa Pohjois-Atlantin suursäätilaan ja saa osaltaan aikaan keskimääräistä lämpimämpiä talvia pohjoiseen Eurooppaan ja kylmempiä talvia Grönlantiin ja Pohjois-Amerikan koillisosaan. Taustalla on myös normaalia säätilan vaihtelua.
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on osoittanut tilastoaineiston ja päättelyn pohjalta, että Auringon aktiivisuuden laskevalla kaudella Pohjois-Atlantille syntyy talvella nk. positiivinen NAO-ilmiö, jossa ilmavirrat käyvät pohjoiseen Eurooppaan ja Skandinaviaan jatkuvasti lounaasta ja lännestä.
Sen seurauksena talvi on Pohjoismaissa leudompi. Toisaalta Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa on kylmää. NAO+ -ilmiön saavat aikaan Pohjois-Atlantille asettunut matalapaine ja etelämmäs syntynyt korkeapaine.
”Toistaiseksi tuloksemme koskee vain pohjoista pallonpuoliskoa ja talvea, ja jatkotutkimusta tarvitaan. Voin kuitenkin ennakoida, että myös seuraavina muutamana talvena lämpimämmän sään todennäköisyys kasvaa”, sanoo tutkimuksen tehnyt tohtorikoulutettava Ville Maliniemi Oulun yliopistosta.
Energisempi aurinkotuuli vaikuttaa
Auringon laskevalla kaudella eli auringonpilkkujen vähetessä Auringon koronaan syntyy aukkoja, jolloin Maahan suuntautuvat aurinkotuulet nopeutuvat eli koostuvat enemmän energiaa sisältävistä hiukkasista.
Maan magneettikenttään törmätessään aurinkotuuli kiihdyttää magnetosfäärin sisäosien hiukkasia, jotka pääsevät alemmas ilmakehään vain napa-alueilla. Ne puolestaan törmäävät ilmakehän molekyyleihin ja synnyttävät typen ja vedyn oksideja.
Auringon säteily hajottaa näitä yhdisteitä ja ilmakehä pysyy niiden suhteen tasapainossa. Talviaikaan ei aurinko napa-alueille paista ja erityisesti typpioksidien elinaika pitenee. Ne pääsevät laskeutumaan ilmakehässä alemmas stratosfääriin ja tuhoavat sen otsonia. Tämä muuttaa ilmakehän lämpötasapainoa: otsonin hävitessä stratosfääri kylmenee.
Stratosfäärin kylmeneminen puolestaan voimistaa napapyörrettä, joka kytkee ilmakehän eri kerrokset. Tätä kautta pohjoiselle pallonpuoliskolle syntyy positiivinen NAO-ilmiö.
Ville Maliniemi kuuluu Oulun yliopistossa toimivaan Suomen Akatemian ReSoLVE-huippututkimusyksikköön, joka tutkii avaruusilmastoa ja Auringon pitkäaikaisia vaikutuksia Maahan. Auringonpilkkujen laskevan kauden yhteyden NAO:oon tutkimusryhmä on osoittanut 130 vuotta taaksepäin kattavan tilastoaineiston perusteella. Se koostui lämpötilamittauksista ja auringonpilkkujen määrää koskevasta datasta.
Tuloksen julkaisseeseen ryhmään kuuluvat lisäksi professori Kalevi Mursula ja akatemiatutkija Timo Asikainen ReSoLVE-huippuyksiköstä.
Kylmääkin luvassa
Tulos aurinkotuulen yhteydestä NAO:oon ei sulje pois ilmastonmuutoksen vaikutusta talven lämpötilaan.
”Tuloksellamme ei toistaiseksi ole suoraa yhteyttä globaaliin lämpötilaan, vaan se osoittaa merkittävän kausittaisen vaikutuksen paikallisiin olosuhteisiin”, korostaa Maliniemi. Hän arvioi globaalin ilmastonmuutoksen suurimmaksi syyksi yleisesti esitetyn mukaisesti ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ilmakehään.
Auringon pilkut eli sen magneettinen aktiivisuus vaihtelevat 11 vuoden syklissä ja laskukausi eli aktiivisuuden heikkeneminen on nyt alkanut. ”Kun aktiivisuus hiipuu minimiin eikä hiukkasia tule ilmakehään enää paljon, ovat talvet Pohjoismaissa todennäköisemmin kylmiä ja lunta Suomessa etelää myöten. Näin oli talvina 2009 ja 2010, kun Auringossa oli syvä minimi”, sanoo Maliniemi.
Lisätietoja:
tohtorikoulutettava Ville Maliniemi, Oulun yliopisto, fysiikan laitos ja Suomen Akatemian ReSoLVE-huippututkimusyksikkö, puh. 0294 48 1371, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1