Opetustehtävissä toimivien tieteentekijöiden kuormitus on kasvanut korona-aikana

Tieteentekijöiden liitto selvitti toukokuussa toteutetulla kyselyllä jäseniensä kokemuksia kevään poikkeusolojen vaikutuksesta työntekoon. Tuloksissa selviää, että pääosin tieteentekijöiden työskentely tuntui kulkeneen hyvin, tai kuten yksi vastaajista totesi – ”yllättävänkin ok”. Ongelmia koettiin muun muassa työ- ja vapaa-ajan sekoittumisen ja työrauhan suhteen.

Oman työn sujumisen arvosanan keskiarvo oli vastaajien joukossa 3,6 (asteikolla 1-5). Työnantajan arvioitiin toimineen poikkeustilanteessa pääosin hyvin, ja työhyvinvoinnin koettiin pysyneen melko ennallaan.

Korkeakoulujen siirtyminen etätyöskentelyyn näkyy. Lähes kaikki tieteentekijät ovat siirtyneet kokonaan tai osittain työskentelemään etänä. Valmiudet etätyöhön koettiin hyviksi ja enemmistöllä myös työvälineet olivat jo entuudestaan kunnossa.

Työmäärä oli valtaosalla pysynyt samana tai noussut. On kuitenkin huomattava, että jopa 54 prosentilla opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevillä tieteentekijöillä työmäärä on kasvanut. Nopea siirtyminen etäopetukseen ja pääsykokeiden erityisjärjestelyt ovat rasittaneet opetushenkilökuntaa merkittävästi.

”Etätyö ja vauhditta ponnistettu digiloikka ovat hoituneet korkeakouluissa erinomaisesti. Olemme joustaneet, uudistuneet, julkaisseet ja opettaneet, ja tehneet parhaamme sen eteen, että opiskelijoille tulee poikkeustilanteesta mahdollisimman vähän harmia. Samalla kuitenkin kuormitus on kasvanut ja jaksaminen ollut tiukoilla”, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola toteaa.

Työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen rasittaa

Etätyöskentelyn suurimpina haasteina tieteentekijät kokivat heikentyneen työergonomian, työ- ja vapaa-ajan sekoittumisen sekä työrauhan puutteen. Erityisesti perheellisiä vastaajia rasitti heikentynyt työrauha, kun lastenhoito ja koululaisten etäopiskelun tukeminen häiritsivät keskittymistä omiin työtehtäviin.

”Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on perinteisestikin ollut tieteentekijöille hankalaa. Mikäli poikkeustilanne jatkuu, on tämän asian parantamiseen syytä kiinnittää vakavasti huomiota”, Peltola tähdentää.

Vastauksissa ilmeni, että työpaikan yhteisöllisyys ja kohtaamiset ovat ylipäätään tärkeitä tieteentekijöille. Sosiaalisten kontaktien puuttuminen tai vähentyminen vaikuttivat työn mielekkyyteen ja saattoivat haitata luovaa ideointia kollegoiden kanssa.  

Avovastausten perusteella moni tieteentekijä on halukas jatkamaan tilanteessa, joka tarjoaa tasapainoisen mahdollisuuden etätyöskentelyyn ja työpaikalla tehtävään työhön.

Kysely tehtiin 4.-10.5.2020 suomeksi ja englanniksi, ja siihen vastasi 1323 henkilöä kaikista Tieteentekijöiden 15 jäsenyhdistyksestä. Vastaajista suurin osa 71 prosenttia on töissä yliopistossa. Tutkimuspainotteisissa tehtävissä työskentelee enemmistö vastaajista eli 56 prosenttia opetuspainotteisissa - 17 prosenttia ja informaatioalan tehtävissä 9 prosenttia, muissa asiantuntijatehtävissä 8 prosenttia ja hallinnollisissa tehtävissä 6 prosenttia. Apurahalla työskenteleviä oli 10 prosenttia ja työttömiä 5 prosenttia.

Englanninkielisten vastaajien osuus oli noin 15,6 prosenttia, mikä vastaa myös heidän suhdettaan liiton jäsenmäärässä. Heidän vastauksensa eivät suuresti poikenneet suomenkielisistä, joskin sekä oman työn sujuminen että työnantajan toimet arvioitiin hieman heikommin arvosanoin kansainvälisten vastaajien keskuudessa.

Kyselyn toteutti Webropol.

Linkki kyselyn tuloksiin

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Maija S. Peltola p.  040 0645497

Yhdistyskoordinaattori Miia Ijäs-Idrobo, p. 040 740 3655