Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Odotukset rapukaudelle varovaisen toiveikkaita – kesän ja syksyn säät vaikuttavat lopulliseen saalismäärään

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Odotukset rapukaudelle varovaisen toiveikkaita – kesän ja syksyn säät vaikuttavat lopulliseen saalismäärään

Tiedote.
Julkaistu: 10.07.2013 klo 08:59
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Monin paikoin lämmin alkukesä joudutti rapujen kuorenvaihtoja, ja ravut ovat jo liikkeellä. Joki- ja täplärapuja odotetaan saaliiksi suunnilleen edellisvuosien tapaan eli noin 1 - 2 miljoonaa jokirapua ja noin 4 - 7 miljoonaa täplärapua. 

Rapunaaraat ovat todennäköisesti pyydystettävissä jo kauden alussa, sillä alkukesän koeravustusten perusteella lisääntyminen onnistui hyvin ja poikaset kuoriutuivat paikoin normaalia aikaisemmin.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannan mukaan täplärapukantojen kokojakauma oli viime syyskuussa poikkeuksellinen. Pyyntikauden lopussa pieniä, alle 10 cm pituisia rapuja on saaliissa normaalisti yli puolet, mutta viime vuonna vain noin neljännes. Koska talvikantaan jäi niukasti 8 - 10 cm mittaisia täplärapuja, uutta ravustettavaa ei kauden aikana todennäköisesti tule pyyntikokoon edellisvuosien tapaan, mikä voi pienentää täplärapusaaliita.

Ravunkulutus kasvaa, kotimaisuus arvossaan

RKTL:n tutkimuksen mukaan liki kolmannes suomalaisesta aikuisväestöstä syö kotimaisia joki- tai täplärapuja. Nykyisen kulutuksen ja rapukulttuurin elpymisen on mahdollistanut täplärapujen runsastuminen järvissämme. Myös jokirapu on säilyttänyt asemansa rapusaaliissa. Miehet ovat naisia innokkaampia rapujen syöjiä. Suurin syy olla syömättä suomalaisia rapuja on se, että ne eivät ole kuuluneet lapsuuden kodin ruokakulttuuriin. Vain viidennes suomalaisista ei söisi rapuja missään tilanteessa.

Käytännössä koko rapusaalis menee suomalaisten omaan käyttöön. Kotimaisten saksiniekkojen lisäksi syödään erilaisia ulkomailta tuotuja makeavesirapuja. Makeavesirapujen kulutus on 2,5 -kertaistunut 10 vuodessa.

Tottuneimmat suomalaisten rapujen käyttäjät ravustaisivat mieluiten itse tai hankkisivat ravut elävinä toisilta ravustajilta. Vähintäänkin yhtä haluttu ja käytännössä yleisempi myyntituote rapukaudella ovat kuitenkin tuoreet keitetyt ravut.

Ravut ovat edelleen ennen kaikkea rapusesonkiin ajoittuvaa juhlaruokaa. Myös sesongin ulkopuolelle ajoittuva arkisempi rapujen syönti yleistynee rapujen saatavuuden parantuessa.
Rapukausi alkaa 21.7.2013 kello 12 ja päättyy lokakuun lopussa.

Lisätietoa rapujen kulutuksesta julkaisussa: Raputuotanto kasvaa, mistä uusia markkinoita?
http://www.rktl.fi/julkaisut/j/641.html

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta: 
Esa Erkamo, tutkija, puh.0295 327 425 / 0400 143 024
Jouni Tulonen, tutkija, puh. 0295 327 432 / 0400 210 922 (tavoitettavissa 19.7. asti)
Markku Pursiainen, ohjelmapäällikkö, puh. 0295 327 613 / 040 531 9902 (tavoitettavissa 24.7. alkaen)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: http://www.rktl.fi/,  s-posti: viestinta@rktl.fi 

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs