Nuorisotutkimus-lehden uusin numero on teemanumero, joka keskittyy vammaisuutta koskevaan tutkimukselliseen tyhjiöön ja pyrkii tuomaan esille sitä nuoriin ja lapsiin liittyvää vammaistutkimusta, jota Suomessa tehdään tällä hetkellä. Teemanumeron työstämistä ovat implisiittisesti ohjanneet seuraavat kysymykset: Mitä annettavaa nuorisotutkimuksella on vammaistutkimukselle ja toisinpäin? Mitä voisi olla nuorisotutkimuksellinen vammaistutkimus? Teemanumeron ovat toimittaneet tutkijatohtori Reetta Mietola, tohtorikoulutettava Aarno Kauppila post doc tutkija Anna-Maija Niemi Helsingin yliopistosta.
Päivi Armila ja Pasi Torvinen tarkastelevat artikkelissaan vammaisten nuorten osallisuutta liikuntaharrastamiseen. Kirjoittajat tuovat artikkelissaan esille sen, miten liikuntaharrastamisen paljouden markkinat eivät koske vammaisia nuoria. Juho Honkasillan ja Tanja Vehkakosken artikkeli käsittelee ADHD:ta ja siihen liittyvää lääkitystä. Yleisestä aiheen parissa käytävästä keskustelusta poiketen kirjoittajat keskittyvät tarkastelemaan, millaisia merkityksiä nuoret ja heidän perheensä antavat ADHD-lääkitykselle. Mari Kivistö tarkastelee artikkelissaan vammaisten nuorten asemaa digitalisoituvassa ja teknologisoituvassa maailmassa. Kirjallisuuteen pohjautuvassa artikkelissa tuodaan esille se, miten inklusiivisena esitetty ja markkinoitu digitalisaatio sekä lisää vammaisten nuorten osallistumismahdollisuuksia että samanaikaisesti marginalisoi tiettyjä vammaisryhmiä.
Useat teemanumeron puheenvuoroteksteistä tulevat järjestökentältä. Karoliina Aholan puheenvuoro keskustelee vammaisten lasten ja nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista ja poluista. Marja Irjalan väitöstutkimukseen perustuva puheenvuoro jatkaa koulutuksen ja työllistymisen tematiikkaa oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta. Taneli Ojalan ja Anniina Lavikaisen kirjoitus avaa kuulovammaisten nuorten yhteiskunnallista tilannetta sekä Kuuloliiton toimintaa näiden nuorten tukijana. Annette Tallbergin puheenvuoro kuvaa ruotsinkielisten kehitysvammaisten lasten ja nuorten asemaa ja palveluita. Omakohtaisiin kokemuksiin keskittyvä Julianna Brandtin puheenvuoro keskittyy siihen, millaista on elää vammaiseksi määriteltynä nuorena aikuisena ei-vammaisille henkilöille suunnitellussa maailmassa. Päivi Armila pohtii tekstissään sitä, miten vakiintuneet tavat toimia ja tulkita saattavat asettua kyseenalaisiksi, kun tutkimukseen osallistujat ovat kehitysvammaisia nuoria. Aarno Kauppilan ja Reetta Mietolan puheenvuoro lähestyy samaa tematiikkaa tutkimusetiikan näkökulmasta.
Nuorisotutkimus 35 (2017):4. ISSN 0780 - 0886. 86 s.
Tilaa ja tutustu lehden sisältöön.
Vapaakappaleet toimitussihteeri Tanja Konttiselta, [email protected]
Nuorisotutkimus on vuodesta 1983 lähtien ilmestynyt vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee Nuorisotutkimusseura ry. Lehden artikkelit esittelevät uutta tietoa, teoriaa ja metodologisia keskusteluja tai käsittelevät nuoriin, nuorisokulttuureihin, nuoruuteen, nuorisopolitiikkaan, nuorten elinoloihin tai nuorille tarjottuihin palveluihin kohdentuvia käytänteitä, käsitteitä, instituutioita, puhetapoja ja politiikkaa.
Nuorisotutkimusseura ry on tieteellinen seura, joka edistää nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Nuorisotutkimusverkosto on seuran osana toimiva tutkijayhteisö, joka tuottaa monitieteistä akateemista tutkimusta sekä vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja nuorisotyön kehittämiseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjassa julkaistaan niin akateemista kuin soveltavaakin tutkimusta sekä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nuorisotutkimus-lehteä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1