Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Naapureiden merkitys vähentynyt nuorissa ikäluokissa

Suomen Akatemia

Naapureiden merkitys vähentynyt nuorissa ikäluokissa

Tiedote.
Julkaistu: 27.08.2012 klo 14:29
Julkaisija: Suomen Akatemia

Valtakunnallisen kyselyn mukaan juttelu naapureiden kanssa on vähentynyt 1980- ja 1990-luvuilta. Myös tärkeiden ihmissuhteiden määrä on naapurustossa hieman vähentynyt 1980-luvulta. Nuorilla ikäluokilla on vähemmän kanssakäymistä naapureiden kanssa kuin vanhemmilla, ja näyttääkin, että naapuruston suhteellinen merkitys ihmissuhdeverkoston kokonaisuudessa sekä heikkojen että vahvojen siteiden osalta on vähentynyt. Kysely on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Naapuruuskiistat ja asuminen -tutkimushanketta Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmassa.

Kyselyn mukaan hankalat ihmissuhteet ovat naapurustossa lievästi lisääntyneet. Muutokset ovat selvimpiä nuorissa ikäluokissa, kun taas vanhimmissa ikäryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen samana. Naapuruston ihmissuhteet ovat enimmäkseen niin sanottuja heikkoja siteitä. Naapureita vähintään tervehditään, kyselyn vastaajat tervehtivät tyypillisesti 10–15 naapuriaan.

Lähes kaikki vastaajat myös juttelivat ainakin joskus naapureidensa kanssa, noin 60 prosenttia jutteli vähintään viikoittain. Naapureiden kesken esiintyy yleisesti myös vahvempia siteitä: lähes 60 prosentilla vastaajista oli naapurustossa ainakin yksi ystävä tai muuten tärkeä ihminen. Yleisesti ottaen ystävien määrä muissa elämänpiireissä on kasvanut.

Joka neljännellä vastaajalla oli ainakin yksi naapuri, jonka kanssa oli hankala tulla toimeen. Eniten tällaisista naapuruussuhteista ilmoittivat nuorempien ikäluokkien vastaajat. Rivi- ja paritaloissa hankalia naapuruussuhteita oli hieman yleisemmin kuin muissa talotyypeissä.

 

Suomalainen luottaa yleensä naapuriin

 

Luottamus kanssaihmisiin on havaittu Suomessa kansainvälisissä vertailuissa suureksi. Tämä koskee myös naapureita: 78 prosenttia vastaajista katsoi, että ”naapureihini voi yleensä luottaa” ja vain kuusi prosenttia oli eri mieltä. Suurin osa naapurustoista koetaan myös suhteellisen sopuisiksi: kaksi kolmesta vastaajasta katsoi, että naapureiden kanssa on helppo sopia asioista, mutta kahdeksan prosenttia oli eri mieltä.

Kiinnostus naapureihin ja heidän tekemisiinsä saa joskus myös negatiivisia muotoja: 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että naapurustossa tarkkaillaan liikaa toisten tekemisiä ja 18 prosenttia katsoi, että jotkut naapurit ovat liian herkkiä valittamaan.

Kerrostaloasukkaat ilmoittivat eniten naapureista johtuvia häiriöitä ja omakotitaloasukkaat vähiten. Rivitaloasukkaat sijoittuivat keskivaiheille. Kerrostaloissa ongelmat liittyivät yleisimmin meluun, jätteisiin tai tupakan­savuun. Rivitaloissa ongelmat liittyivät useimmiten asukkaiden väliseen vuorovaikutukseen tai meluun. Omakotitaloasukkaat ilmoittivat muun muassa turhasta moottori­ajoneuvoilla ajelusta tai eläimistä johtuvia ongelmia.

Vain kaksi prosenttia ilmoitti, että naapuruuskiistoja esiintyy usein. Ongelmat ratkaistaan yleensä suoralla puuttumisella ongelmia aiheuttaneen naapurin kanssa tai hoidetaan taloyhtiön kautta. Viranomaisten ja oikeuslaitoksen puoleen kääntyminen on melko harvinaista.

Kyselyyn saatiin yhteensä 760 vastausta.


Lisätietoja antavat professori Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopisto (tapio.maatta @uef.fi, p. 050 575 1589) ja erikoistutkija Lasse Peltonen, Suomen ympäristökeskus (lasse.peltonen @ymparisto.fi, p. 040 1486 186). Laajemmin hankkeesta myös: http://www.uef.fi/oikeustieteet/naapuruuskiistat

 

Suomen Akatemian viestintä
Juho Karjalainen
p. 09 7748 8228
etunimi.sukunimi@aka.fi

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs