Tutkimuksessa selvitettiin nuorten käsityksiä metsäalan tulevaisuudesta. Tutkimukseen vastasi reilut 400 17-18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.
Moni nuori liittää metsäalaan maskuliinisia ja perinteisiä mielikuvia. Kaikki alaan liittyvät fyysiset työt eivät myöskään houkuttele nuoria osaajia.
Nuorten käsityksiä metsäalan tulevaisuudesta selvitettiin osana LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston Metsäalan osaaminen, uudistuminen ja houkuttelevuus tulevaisuudessa -tutkimusta. Tutkimuksen osana toteutettiin kysely, jonka avulla pyrittiin selvittämään, näyttäytyykö metsäala mahdollisena uravaihtoehtona nuorille ja millaisia asenteita heillä on metsäalla työskentelyyn liittyen.
Syksyllä 2019 toteutettuihin puhelinhaastatteluihin vastasi yhteensä 404 17-18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Nuorten vastaukset heijastelivat perinteistä näkemystä metsäalasta.
”Mielikuvissa metsäalan työntekijä oli usein sellainen perinteinen metsuriukko”, kertoo tutkijatohtori Jaana Korhonen Helsingin yliopistosta.
Nuoret tunsivat metsäalan tuotteita melko kapealta sektorilta. Noin neljäsosa nuorista pystyi nimeämään viisi metsäsektorin tuotetta, ja yli puolet vastaajista tunnisti vain 1-3 tuotetta. Tunnetuimmat tuotteet olivat paperi, sellu ja huonekalut.
Osa vastaajista koki metsäalan vanhanaikaiseksi. Toisaalta ala koettiin usein vakaaksi ja kaikille mielikuva vanhanaikaisuudesta ei kuitenkaan ollut este sille, etteivätkö he voisi työskennellä alalla tulevaisuudessa.
”Suurin osa nuorista uskoi, että kestävyysarvojen painotus tulee näkymään metsäalalla tulevaisuudessa voimakkaammin. Tämä voi tarkoittaa, että alalla vallitsevat muutosvoimat siirtyvät metsäalaa koskeviin mielikuviin tulevaisuudessa”, Korhonen sanoo.
Vastauksista nousi esiin myös kiinnostusta metsäalaan. Iso osa kyselyyn vastanneista nuorista uskoi, että metsäsektorilta voisi löytyä heille työpaikka. Työtehtävistä houkuttelevimmaksi nähtiin uusien tuotteiden kehittäminen.
Vähiten kiinnostavimpana nähtiin suurten yritysten prosessityöntekijöiden, moto- ja rekka-autonkuljettajien, sahojen toimintaan ja hieman yllättäen puupohjaisiin tekstiileihin liittyvät työtehtävät.
Nuorten suhtautuminen metsäalaan oli selvästi sukupuolittunutta. Kun vastaajilta kysyttiin, uskoisivatko he, että sopiva työpaikka voisi löytyä metsäalalta, miehistä kyllä vastasi 50 % ja naisista 35% vastaajista. Myös alueellisia eroja oli havaittavissa jonkin verran.
”Metsäalan yritykset pystyvät halutessaan muokkaamaan mielikuvaa, joka alasta on olemassa. Jos halutaan viestiä, että ollaan uuden ajan harjalla, pitää toiminnan myös näyttää siltä. Pikkuhiljaa alalle onkin saatu enemmän esimerkiksi naisjohtajia”, tutkijaopettaja Anni Tuppura LUT-kauppakorkeakoulusta sanoo.
Naisten kiinnostuksen puute heijastelee sitä, että tekninen ala ei edelleenkään vedä naisia opiskelijoiksi yhtä paljon kuin miehiä. Vaatimus teknisen alan koulutuksesta vaikuttaa metsäalan työntekijöiden saatavuuteen ja monimuotoisuuteen.
”Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä yhteiskunta voi tehdä, että naiset suuntautuisivat myös tekniikan aloille. Ammattikuntien eriytyminen ja sukupuolittuneisuus on haaste”, sanoo professori Satu Pätäri LUT-kauppakorkeakoulusta.
Metsäala on tärkeä työllistäjä Suomessa. Työvoimatarpeen on arvioitu kasvavan metsäsektorilla samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät ja kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Myös naisia tarvitaan alalle.
”Jos ikäluokasta on valittavana vain toinen puoli, se kaventaa osaamista. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei pystytä välttämättä havaitsemaan niin hyvin, jos työntekijäjoukko on hyvin homogeeninen”, Pätäri toteaa.
Metsäalan osaaminen, uudistuminen ja houkuttelevuus tulevaisuudessa on kaksivuotinen tutkimushanke, jossa tutkitaan metsäalan yritysten uudistumispotentiaalia metsäalan osaamisen ja houkuttelevuuden, vallitsevien näkemysten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien valossa. Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Satu Pätäri, professori, LUT-kauppakorkeakoulu
p. +358 40 0178 126, satu.patari(a)lut.fi
Anni Tuppura, tutkijaopettaja, LUT-kauppakorkeakoulu
p. +358 50 3226 592, anni.tuppura(a)lut.fi
LUT-yliopisto
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1