TRIAD Tieteen työpaja 24-27.4 Jyväskylän yliopistossa
Syntyvyys on edelleen laskussa Suomessa. Suomen Kulttuurirahaston rahoittama kaksivuotinen kansainvälinen tieteen työpaja kokoontuu nyt toisen kerran pohtimaan niitä tekijöitä, jotka helpottavat tai hankaloittavat perheen perustamisvaihetta. Työpajaan osallistuu perhetutkijoita Suomesta, Australiasta, Japanista, Portugalista ja Britanniasta. Alenevan syntyvyyden lisäksi näitä maita yhdistää huoli työn ja perheen yhteensovittamisesta ja lapsiperheiden heikentyneestä asemasta mm. taloudellisen taantuman vuoksi.
Ymmärrystä perheen perustamiseen kansainvälisillä vertailuilla
Työpajan keskeinen työskentelymenetelmä on kansainvälinen vertailu.
- Kuva suomalaisten lapsiperheiden tilanteesta tarkentuu, kun suomalaista hyvinvointivaltiota verrataan esimerkiksi liberaaleihin Iso-Britanniaan ja Australiaan, perhekeskeiseen Portugaliin tai konservatiiviseen Japaniin, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta arvioi.
Työpajassa pohditaan, miten palvelut, etuudet ja vallitseva työkulttuuri näissä maissa mahdollistavat tai rajoittavat nuorten aikuisten lapsenhankinta-aikeita ja lapsiperheiden hyvinvointia. Esimerkiksi Portugalissa taantuma selkeästi näkyy siinä, että lapsen hankinta koetaan riskinä taloudelliselle toimeentulolle ja työmarkkina-asemalle. Tutkijatohtori Eija Sevon pitää Suomen tilannetta mielenkiintoisena:
- Huolimatta vakaammasta taloustilanteesta ja paremmista etuuksista syntyvyys laskee. Jotta tavoitettaisiin taustalla olevia tekijöitä, tarvitaan myös tutkimusta nuorten aikuisten ajatuksista ja odotuksista perheen perustamiseen liittyen.
Uusia keinoja lisätä tutkimustiedon vaikuttavuutta
Työpajassa kansainväliset tutkijatiimit esittelevät tutkimusmenetelmiä ja –asetelmia, joilla pyritään tuottamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa pienten lasten perheiden aseman parantamiseksi. Australialainen professori Lyndall Strazdins esittelee laajaa australialaista LSAC-pitkittäistutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tutkimusperustaista tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Isien osallistumista lastenhoitoon ja kasvatukseen selvittänyt tutkija Helen Norman Manchesterin yliopistosta kertoo uudesta menetelmällisestä ratkaisusta, joka yhdistää määrällistä pitkittäistutkimusaineistoa ja laadullista aineistonkeruuta ns. luonnollisella koeasetelmalla.
Pitkittäistutkimusten lisäksi tarvitaan menetelmiä, joilla tavoitetaan perheiden arkielämän kipupisteitä ja toisaalta myös niitä tekijöitä, jotka edistävät myönteistä vuorovaikutusta. Erilaiset tekniset välineet kuten älykännykät, jotka kulkevat perheenjäsenten mukana arjessa, ovat suorastaan mullistaneet perheen arjen tutkimuksen. Sveitsiläiset tutkija Peter Wilhelm ja professori Dominik Schöbi esittelevät erilaisia päiväkirjamenetelmän uusia sovelluksia ja tutkimustuloksia.
Tieteen työpajaan kuuluva avoin seminaari-iltapäivä “Methodological approaches in researching short-term and long-term family processes and transitions” järjestetään keskiviikkona 26.4. Ruusupuiston aulassa.
Seminaari on osa Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa kaksivuotista tieteen työpajaa (TRIAD, Transition to parenthood in a cross-national perspective: global challenges, future solutions) ja sen järjestää Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos.
Lisätietoja:
Professori Anna Rönkä, puh. 040 805 4891, [email protected]
Tutkijatohtori Eija Sevon, puh. 040 805 3650, [email protected]
Seminaari-iltapäivän ohjelma:
https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/triad
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1