Mistä on maailman onnellisin kansa tehty?

Suomen rakennehistoria kertoo, mikä maa Suomi oli keskiajalta nykypäivään.

Kansallisessa historiankirjoituksessa Suomi esitetään usein erillisenä poikkeustapauksena. Pertti Haapalan toimittama, juuri ilmestynyt kirja Suomen rakennehistoria osoittaa, ettei yhtä Suomea ole milloinkaan ollut, vaan maa on jakautunut omaleimaisiksi, jopa erillisiksi alueiksi. Suomi on aina ollut myös osa suurempaa kokonaisuutta: ensiksi Ruotsia, sitten Venäjää ja kansainvälistä talouttakin jo keskiajalta saakka.

”Suomen rakennehistoria on tarpeellinen Suomen historian peruskurssi siitä, mikä tämä maa on ollut”, sanoo kirjan toimittaja, professori Pertti Haapala.

Suomen nousu köyhyydestä maailman vauraimpien maiden joukkoon ei johtunut vain suomalaisten sinnikkyydestä ja neuvokkuudesta vaan onnekkaista sattumista, kansainvälisistä investoinneista, maailmantalouden suhdanteista ja kytkeytymisestä globaaleihin markkinoihin. Suomen yhteiskunta nykymuodossaan on yleisemmän modernisaatiokehityksen tulos, jopa mallikappale.

Suomen rakennehistoria tutkii Suomea kysymällä, mikä Suomi on ollut keskiajalta 2000-luvun alkuun. Kirja edustaa rakennehistoriaa, jossa hahmotetaan yhteiskunnan pitkän aikavälin hitaita ja huomaamattomia muutoksia. Keskeisellä sijalla kirjassa ovat väestön ja talouden muutokset, toimeentulo, elinkeinorakenne ja ulkomaankauppa. Esiin piirtyy kiinnostava kuva siitä, miten nykyinen Suomi on syntynyt.

Pertti Haapala toimii Suomen historian professorina Tampereen yliopistossa.

Pertti Haapala (toim.)
Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000)
339 s., Vastapaino 2018

Kirjan toimittaja:
Pertti Haapala, pertti.haapala@uta.fi

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501