Mikrobit ovat tällä hetkellä yksi tiedemaailman kuumimmista tutkimusaiheista. Mikrobit voivat joko sairastuttaa metsät, kasvit ja muut eliöt tai saada ne kasvamaan ja pysymään terveinä. Erityisen kiinnostavia ovat mikrobien ilmastovaikutukset. Mikrobit kykenevät sitomaan hiiltä maaperään, minkä vuoksi ne voivat tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Mikrobien mahdollisuuksista tunnetaan vasta murto-osa. Monet niistä kantavat mukanaan geenejä, joista voimme hyötyä. Vielä tuntemattomat mikrobit voivat osoittautua esimerkiksi tehokkaiksi saastuneen maan puhdistajiksi tai uusiutuvan energian tuottajiksi.
Suomalainen maaperämikrobien tutkimus on maailmalla arvostettua. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tunnetaan niin metsäpuiden juuristossa kuin suon syvyyksissä tai lehmän pötsissä elävät mikrobit. Lukessa kehitetään esimerkiksi kaupallista mykorritsaymppiä, sienijuuriseosta, joka vahvistaa metsäpuiden taimien kasvua, sekä tutkitaan mikrobien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan mikrobien mahdollisuuksiin ja haastattelemaan maaperän mikrobiekologian huippuasiantuntijoita Helsinkiin Luken järjestämään Ecology of Soil Microorganisms 2018 -konferenssiin.
Aika: 17.–21.6.2018
Paikka: Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, Helsinki
Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilla: https://www.lyyti.fi/p/ESM2018_9358
Tiedotusvälineiden edustajat voivat osallistua haluamiinsa esityksiin ja sopia haastatteluista esiintyjien kanssa. Paikan päällä mediaa auttavat:
Asiantuntija Mirja Vuopio, puh. 0295 323 556, [email protected]
Asiantuntija Krista Kettunen, puh. 0295 326 241, [email protected]
Maaperä ja siinä kasvavat kasvit vaikuttavat ainakin osittain siihen, millainen mikrobiomi niitä hyödyntäville hyönteisten toukille kehittyy. Toukat ovat mikrobien ja sienten lisäksi vastuussa kasvijätteiden hajotustoiminnasta. Emilia Hannulan tutkimus osoittaa, että maan mikrobisto vaikuttaa koko maaperän kuntoon ja ekosysteemin toimintaan.
Tiistai 19.6. klo 9:20–9:35 Soil legacy effects on plant endophytes and plant-feeding caterpillars, S. Emilia Hannula, Netherlands Institute of Ecology, Netherlands ([email protected], +31 (0)317 473 580)
Ilmastonmuutoksen myötä osa kasveista levittäytyy uusille alueille. Wim van der Putten on tutkimuksissaan selvittänyt, miten maaperän mikrobit vaikuttavat kasvien levittäytymiseen uusille alueille ja niiden sopeutumiseen uuteen ympäristöön.
Tiistai 19.6. , klo 8.30–9.00. Plant-microorganism interactions under climate warming-induced range shifts: consequences for ecosystem functioning, Wim van der Putten, Netherlands Institute of Ecology, Netherlands ([email protected], +31 (0)317 473 599)
Pienikin muutos maaperän hiilen määrässä voi vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja siten ilmastonmuutokseen. Erityisesti maatalousmaan hiilen katoaminen tulisi pysäyttää. Chao Liang on alansa pioneeri, joka tutkii, miten mikrobihiilipumppu sitoo hiilen maaperään pysyvästi ja estää sen karkaamisen. Mikrobit voivat olla halvin tapa sitoa hiiltä maahan. Jos löydämme keinon, jolla saamme osan hiilestä varastoitumaan maahan pysyvästi, voisimme saavuttaa kansainvälisen tavoitteen sitoa 4 promillea ilmakehän hiilestä maaperään ja pysäyttää ilmaston lämpenemisen (https://www.4p1000.org/).
Keskiviikko 20.6. klo 9:30–10:00 Microbial Carbon Pump and its Significance for Carbon Sequestration in Soils, Chao Liang, Institute of Applied Ecology, Chinese Academy of Sciences, Shenyang, China. ([email protected]) tai Joshua Schimel, University of California, Santa Barbara, USA, ([email protected], +805.893.7688). Huomaa myös Joshua Schimelin esitelmä sunnuntaina 17.6. klo 16.15–17.00: Life in Dry Soil: what it teaches us about the interactions of microbes, minerals, and organic matter.
Maaperässä on käynnissä sienten ja bakteerien valtataistelu, joka vaikuttaa mikrobiston toimintaan, esimerkiksi myös maaperän hiilensidontaan. On esitetty arvioita, että hiiltä sitoutuu maahan paremmin, kun sienet yleistyvät bakteerien kustannuksella. Wietse van Boerin tutkimus vahvistaa, että bakteerien muodostamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) estävät sienten kasvua, jolloin bakteerit voittavat itselleen enemmän elintilaa.
Tiistai 19.6. 09:35-09:55 Bacterial War on Fungi, Wietse de Boer, Netherlands Institute of Ecology, Wageningen, Netherlands ([email protected], +31 (0)317 473 676)
Ilmastonmuutos, erityisesti lämpötilojen muutokset, vaikuttaa sienten itiöemien eli maanpäällä näkyvien sienten kasvuun ja niiden esiintymiseen Euroopassa. Osa lajeista hyötyy, osa kärsii. Lisäksi muutokset itiöemien kasvussa voivat vaikuttaa kaikkiin maaperän toimintoihin sekä sienten hyötykäyttöön.
Tiistai 19.6. klo 15:05–15:20 Macroecology analyses of millions of fruit body records: Environmental drivers of phenology and species assemblies across Europe, Håvard Kauserud, University of Oslo, Oslo, Norway ([email protected], +47 99697116)
Lisätietoja Luonnonvarakeskuksesta:
Johtava tutkija Taina Pennanen, puh. 0295 325 469, [email protected] (symbionttiset mykorritsasienet ja niiden vaikutus metsäpuiden kasvuun)
Tutkimusprofessori Hannu Fritze, puh. 0295 325 416, [email protected] (soiden mikrobiperäiset kasvihuonekaasupäästöt)
Tutkija Sannakajsa Velmala, puh. 0295 322 580, [email protected] (mykorritsasymbioosi, metsäpuiden juurten kasvu, kasvi-mikrobi-interaktiot)
Tutkija Krista Peltoniemi, puh. 0295 325 585, [email protected] (turvemaiden mikrobiyhteisöt, miten hiili varastoituu soihin)
Erikoistutkija Eeva Vainio, puh. 0295 325 410, [email protected] (sienten virukset, esim. käyttö juurikäävän biologiseen torjuntaan)
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1