Mannerheimille ojennettu Suuri Kansallisadressi digitoitu

Mannerheim-museo aloitti Museoviraston tukemana kesällä 2016 hankkeen Gustaf Mannerheimille vuonna 1920 ojennetun Suuren Kansallisadressin säilyttämiseksi. Nyt Suuri Kansallisadressi on nähtävillä sekä Mannerheim-museossa Helsingissä että Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa. Ensimmäistä kertaa yleisö voi tutustua kaikkien kahdentoista niteen sisältöön allekirjoituksineen.

Suuri Kansallisadressi

Vuoden 1920 alussa Gustaf Mannerheimille ojennettiin Suuri Kansallisadressi – kansallislahja koostui n. 300 000 allekirjoituksesta 12 niteessä sekä 7,6 miljoonan markan suuruisesta rahasummasta (joka vastaisi tänään noin 3 miljoonaa euroa). Lahjakirja oli päivätty heinäkuun 25. päivänä vuonna 1919, samana päivänä, jolloin Mannerheim hävisi Suomen ensimmäisissä presidentinvaaleissa professori K. J. Ståhlbergille.

Kun kenraali oli astumassa sivuun, tahdottiin häntä kiittää työstään itsenäisen Suomen hyväksi – valkoisen armeijan voittoon johtamisesta sekä valtionhoitajakaudesta. Vetoomus Suomen kansalle, joka 24 eturivin suomalaisen allekirjoituksella varustettuna julkaistiin päivälehdissä seuraavana päivänä, oli keräyksen alkusoitto.

Keräys tapahtui paikkakunnittain ja maakunnittain erityisillä listoilla, joiden yläkulmassa lukee Kansallisadressi Kenraali Mannerheimille – Nationaladressen till General Mannerheim. Joka sivulla on kehotus palauttaa listat keräyskomitean puheenjohtajalle rouva Ida Blomqvistille. Listat kiersivät enemmän tai vähemmän vapaasti seuduilla. Alkuperäiset kirjoitusasut sekä jako maakuntiin on säilytetty.

Allekirjoitukset voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: omakätisiin allekirjoituksiin, muiden kirjoittamiin nimiin sekä yrityksiin. Omakätiset allekirjoitukset muodostavat enemmistön. Suurin osa allekirjoittajista on lisännyt kirjoituksen oheen ammatin tai tittelin. Allekirjoituksista ilmenee, että eri yhteiskunnan kerrostumat ovat hyvin edustettuina – mäkitupalaisesta kreiviin, palvelijattaresta hovioikeudenneuvoksettareen. Joissain tapauksissa on sama henkilö kirjoittanut useita nimiä. Kokonaiset perheet ovat useimmiten mukana – Kansallisadressia ei siis ole allekirjoitettu vain perheenpäiden toimesta, mitä joskus on väitetty. Yritysten leimoja löytyy erityisesti Helsingistä.  Allekirjoituksia tutkimalla saa hyvän kuvan vastasyntyneen tasavallan ammattiryhmistä. Joukosta voi löytää myös omien sukulaisten allekirjoituksia.

Hanke

Mannerheim-museon kuraattori Kristina Ranki aloitti kesällä 2016 hankkeen Suuren Kansallisadressin säilyttämiseksi, konservoinniksi ja allekirjoitusten digitalisoimiseksi. Museovirasto tuki hanketta. Konservoinnin suoritti konservaattori Anna Aaltonen. Digitalisointi- ja tutkimustyön suoritti museon opas, FM Marja Englund.

Materiaalin avaamiseksi yleisölle sai Kansallisarkiston Digitaaliarkisto marsalkka Mannerheimin 150-vuotisjuhlavuoden aikana kunniatehtävän toimia Suuren Kansallisadressin säilyttämispaikkana.

Suuri Kansallisadressi on nähtävillä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=330961.KA

Lisätiedot: Kristina Ranki (kristina.ranki@mannerheim-museo.fi)

Kuraattori, FT

Mannerheim-museo

----------------------------------------------------------