Maatalouden rakennemuutos jatkuu

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa on 43 611 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2022. Tilojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1 078 tilalla, mutta käytössä olevan maatalousmaan eli pellon määrä pysyi ennallaan 2,27 miljoonassa hehtaarissa. 

Maatiloista valtaosa luokittuu kasvinviljelytiloiksi. Tarkasteltaessa pidempää aikasarjaa näkyy lypsykarjatilojen väheneminen. Tänä vuonna niiden määrä laski 416 tilalla 4 599 tilaan. Väheneminen on jatkunut tasaisesti, mutta samalla lypsykarjatilat ovat jatkaneet kasvuaan. Tänä vuonna keskimääräisen lypsykarjatilan peltoala on reilut 90 hehtaaria. Tilakoon kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että lypsykarjatalouden lopettaneet tilat ovat olleet peltoalaltaan jatkavia tiloja pienempiä. 

Viljelijät ikääntyvät huolestuttavasti

Maatalous- ja puutarhayritysten ensisijaiset viljelijät ikääntyvät ja viidennes viljelijöistä on eläkeikäisiä eli yli 65-vuotiaita. Nuorimmat viljelijät löytyvät kotieläintiloilta ja vanhimmat muuta kasvinviljelyä harjoittavilta tiloilta.

Tuotantosuunnan vaihtaminen osa rakennemuutosta

Tilojen lukumäärän vähentyminen tuotantosuunnan sisällä ei kerro suoraan toiminnan lopettamisesta. Moni lypsykarjasta luopuva tila jatkaa muun nautakarjatalouden tilana tai siirtyy viljatilaksi (sisältää myös öljy- valkuaiskasvitilat) tai muuhun kasvinviljelyyn. Luonnonvarakeskuksen Taloustohtorissa olevan Maatalouden tuotantosuuntavaihdot -palvelun mukaan vuodesta 2019 vuoteen 2020 lypsykarjatilat siirtyivät eniten muiksi nautakarjatiloiksi ja viljatilat taasen muuhun kasvinviljelyyn. Lopettaneista tiloista suurin osa oli muita kasvinviljelytiloja.

Tilat entistä suurempia, mitä pelloilla viljellään jatkossa?

Vaikka maatilojen lukumäärä on vähentynyt, on peltoala pysynyt ennallaan ja keskiala on kasvanut samalla. Kotieläintilojen, erityisesti nautakarjatilojen väheneminen vapauttaa peltoa muuhun kuin rehukäyttöön erityisesti silloin, jos läheltä ei löydy karjatilaa, joka olisi halukas vuokraamaan pellot. Nurmien viljely on yksi vaihtoehto, Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston mukaan alle viiden vuoden ikäisten nurmien ala on ollut kasvussa, kun tarkastellaan pidempää ajanjaksoa.

– Mielenkiintoista on, kuinka tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa maataloustuotantoon ja kansalliseen varautumiseen. Ja vaikuttaako uusi CAP-ohjelma pellon käyttöön. Keskeistä on maa- ja puutarhatalouden talousongelmien ratkaiseminen, sillä nykyinen tilanne ei rohkaise nykyisiä viljelijöitä panostamaan tuotantoon eikä nuoria ryhtymään maatalousyrittäjiksi, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Tilaston taustaa ja tuotantosuunnan määrittely

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilalukumäärätiedot perustuvat valtaosin Ruokaviraston eläinrekistereihin ja tukihakemusten yhteydessä kerättyihin tietoihin. 

Tuotantosuunta on maatalous- ja puutarhayrityksen taloudellisesti merkittävin tuotantosuunta. Tuotantosuunta lasketaan käyttäen SO- eli Standard Output -menetelmää.

Lopullinen Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2022 -tilaston julkaisuaika löytyy tilastojen julkistamiskalenterista.

Tarkemmat tiedot ja tilastoon liittyvät taulukot löytyvät Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne -palvelusta.

Lisätietoja: Yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen, puh. +358295326787, [email protected]

Tilastojulkistus: Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2022 (ennakko)
Käytössä oleva maatalousmaa
Maatalouden tuotantosuuntavaihtoehdot Taloustohtorissa