Lapin yliopistossa toteutettava johtamisen tekoälyn tutkimus esillä kansainvälisessä konferenssissa
Tutkimukseen perustuva johtamisen tekoälyn arkkitehtuuri esitellään kansainvälisessä IntelliSys -konferenssissa Lontoossa 6-7.9. IntelliSys -konferenssiin kokoontuvat maailman parhaat tekoälyn kehittäjät ja ainoana Suomesta on konferenssiohjelmaan hyväksytty Lapin yliopiston tekemä tutkimus. Tutkimuspaperin esittelee henkilöstötuottavuuden dosentti, apulaisprofessori Marko Kesti.
— Johtamisen tekoäly tulee mullistamaan henkilöstötuottavuuden johtamisen. Johtamisen tekoälyssä on yhdistetty taloustieteet, johtamistieteet ja käyttäytymistieteet. Perinteisesti nämä eri tieteenalat ovat erillisiä saarekkeita, joiden välillä ei juurikaan ole vuorovaikutusta. Johtamisen tekoälyssä on luotu simulaatioarkkitehtuuri, jossa tieteenalat on yhdistetty peliteoreettisia algoritmeja hyödyntäen, Kesti toteaa.
Johtamisen tekoäly neuvoo johtajia luomaan kestävää kilpailuetua henkilöstön avulla. Ainutlaatuista on se, että tekoäly neuvoo jokaista esimiestä henkilökohtaisesti oman työyhteisön tilanteen ja esimiehen henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Ihmisten johtaminen saadaan tukemaan asiajohtajuutta, jossa olemme jo hyviä.
Tekoäly ei korvaa esimiestä, vaan auttaa häntä onnistumaan ihmisten johtamisessa pitkällä aikajänteellä. Esimiesten kautta taloudelliset hyödyt skaalautuvat nopeasti koko organisaation tulokseen. Organisaatiossa saavutetaan optimaalinen tasapaino, jossa työhyvinvointi ja talous tuottavat kestävää kilpailuetua. Uusi tutkimus mahdollistaa maailman tarkimman liiketoiminta-analytiikan, joka tekee myös ennustavaa analytiikkaa. Lisäksi se valmentaa esimiehiä ja johtajia. Tekoälyltä voi kysyä neuvoja, sillä se pystyy luotettavasti arvioimaan vaikutuksia tulevaisuuteen peilaten.
— Mitkä ovat johtamisen tekoälyn arvioidut taloudelliset hyödyt yritykselle? Johtamisen tekoälyä hyödyntävät yritykset pystyvät parantamaan tulosta keskimäärin noin 10 000 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa. Esimerkiksi 1000 hengen yrityksessä saadaan skaalatuottona 10 M€ parannus käyttökatteeseen. On selvää, että pitkässä juoksussa kilpailukyvyn parantuminen on erittäin merkittävä, sillä parempi talous ja henkilöstön innovatiivisuus mahdollistavat ylivoimaisten tuotteiden ja palvelujen tuomisen markkinoille, Kesti toteaa.
Lisätietoja
Tutkimusjohtaja
Marko Kesti
040 717 8006
[email protected]
