1.6.2011
Suomen Akatemia ja ulkoasiainministeriö ovat myöntäneet seitsemälle kehitystutkimuksen hankkeelle 2 920 000 euroa pääasiassa nelivuotisiin hankkeisiin vuosille 2011-2015.
Rahoitusta myönnetään monitieteiselle ja ongelmakeskeiselle kehitystutkimukselle kaikille tieteenaloille. Akatemian 2010 lokakuun hakuun saapui yhteensä 40 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta 24,4 miljoonalla eurolla. Hakemuksia tuli Akatemian kaikkien tieteellisten toimikuntien aloilta. Akatemian yleisten hakuohjeiden ja arviointikriteerien lisäksi päätöksenteossa otetaan huomioon hankkeiden sopivuus Suomen kehityspoliittisiin linjauksiin ja tavoitteisiin.
Rahoitetut hankkeet:
Per Ashorn Tampereen yliopistosta: Ennenaikaisen syntymän etiologia, ehkäisy ja terveysvaikutukset Malawin maaseudulla
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ennenaikaisen syntymän riskitekijöitä ja pitkäaikaisseurauksia sekä arvioida ennenaikaisuuden ehkäisyn vaikutusta lasten kasvuun, kehitykseen ja kuolleisuuteen Afrikan maaseudulla. Ennenaikaisen syntymän ehkäisy on tärkeä globaali terveystavoite, mutta sitä on vaikea toteuttaa muun muassa siksi, että tieto aiheuttajista on riittämätöntä. Tutkimus tehdään Mangochin läänissä, Malawissa, eteläisessä Afrikassa. Projektiin liittyy koulutusta malawilaisille ja suomalaisille tutkijoille. Suunnitelma on Suomen virallisen kehitysyhteistyölinjauksen mukainen ja se tukee YK:n vuosituhattavoitteita.
Reija Hietala Turun yliopistosta: Toimeentuloturvakysymykset nopeasti muuttuvissa ympäristöissä. Tapaustutkimus Himachal Pradesh, Intia.
Tutkimus tarkastelee toimeentuloturvaa Himalajan vuoristoalueella Pohjois-Intiassa, Himachal Pradeshin osavaltiossa, missä elinolot muuttuvat nopeasti. Intiassa 70 prosenttia väestöstä saa elannon maataloudesta. Himachal Pradeshista on 38 prosenttia metsää, mutta nykyisin väestönkasvu pakottaa raivaamaan metsän pelloksi tai asutukselle. Hanke selvittää toimeentuloturvaa talouden, ruokaturvan ja yhteisöllisyyden tasoilla. Kohdekylissä tehdään osallistuvaa havainnointia, haastatteluja kyläläisten ja viranomaisten keskuudessa sekä tutkitaan maankäyttöä kaukokartoituksella ja tilastojen avulla. Hankkeesta tuotetaan kirja ja 5-6 tieteellistä artikkelia Delhin ja Himachal Pradeshin yliopistojen yhteistyökumppanien kanssa.
Marja Holmila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta: Läheissuhdeväkivalta ja päihteet: kulttuurien vertailututkimus
Tutkimus tarkastelee miesten ja naisten välisen parisuhdeväkivallan ja alkoholinkäytön välisiä suhteita. Se toteutetaan käyttäen samanlaista kvalitatiivista aineistonkeruumenetelmää 11 maassa, joista enemmistö on kehittyviä maita. Tutkimus toteutetaan Suomessa, Italiassa, Kanadassa, USA:ssa, Argentiinassa, Intiassa, Meksikossa, Nigeriassa, Sri Lankassa, Ugandassa ja Uruguayssa. Se pyrkii tuottamaan syventävää ymmärrystä parisuhdeväkivaltaan johtavista prosesseista ja päihteiden roolista siinä, yhteisön parisuhdeväkivaltaa koskevista asenteista ja arvoista ja mahdollisuuksista ennalta ehkäistä väkivaltaa erilaisissa kulttuureissa. Projekti pyrkii myös lisäämään osaamista ja tietotasoa tutkijoiden, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja muiden toimijoiden keskuudessa.
Timo Kaartinen Helsingin yliopistosta: Ympäristö, maankäytön muutokset ja globaali resurssitalous
Projektin aiheena on trooppisten maa-alueiden kasvava muuntaminen teollisiksi viljelmiksi, luonnonsuojelualueiksi ja ekosysteemipalveluja tuottaviksi ympäristöiksi sekä tämän kehityksen sosiokulttuuriset vaikutukset. Se kuvaa uutta kansainvälistä järjestystä, joka perustuu luonnonvarojen ja ympäristön hallintaan ja vertailee tämän järjestyksen tuottamia paikallisia muutoksia etnografisten tapausaineistojen avulla. Projektiin kuuluu antropologeja ja politiikan tutkijoita, ja sen tapausaineistot perustuvat Papua Uudessa Guineassa, Madagaskarilla, Indonesiassa sekä Brasiliassa tehtävään kenttätyöhön.
Mikko Korpela Itä-Suomen yliopistosta: Yhteiskunnallista kehitystä edistävä holistinen lähestymistapa tietojärjestelmien kehittämiseen
Tavoitteena on kehittää kestävien ja skaalautuvien sosio-teknisten tietojärjestelmien analyysiin ja suunnitteluun kokonaisvaltainen lähestymistapa,joka edistää paikallisten yhteisöjen kehitystä. Tavoitteena on muodostaa kestävä kolmikantainen kansainvälinen tutkimusryhmä. Tutkimusmenetelmäna on osallistava toimintatutkimus, jossa suomalaiset, mosambikilaiset ja eteläafrikkalaiset tutkijat työskentelevät paikallisten toimijoiden kanssa kehittääkseen uuden lähestymistavan. Empiiriset kohteet ovat todellisia äitiyshuollon tietojärjestelmien kehittämishankkeita.
Jukka Käyhkö Turun yliopistosta : Tulvia ja kuivuutta Angolan/Namibian rajalla - vesivarojen kestävä käyttö muuttuvassa ilmastossa Cuvelain valuma-alueella
Hanke tutkii lounaisessa Afrikassa, Angolan ja Namibian raja-alueella sijaitsevan Cuvelaijoen menneisyyttä, nykytilaa ja tulevaisuutta. Alueen ilmasto on puolikuiva, ja joki vuoroin tulvii, vuoroin kuivuu lähes kokonaan sateiden vaihtelua seuraten. Noin miljoona asukasta käyttää jokea talousveden lähteenä. Siksi on tärkeää ymmärtää, kuinka joki muuttuu ilmastonmuutoksen myötä. Tutkimushanke on yksivuotinen esitutkimus, jonka aikana selvitetään perusteellisesti laajemman tutkimussuunnitelman yksityiskohdat ja kehitetään niitä eteenpäin. Esitutkimuksen aikana vieraillaan tutkimusalueella, tehdään alustavia kenttätutkimuksia, rakennetaan yhteistyöverkostoja, selvitetään erilaisten mallien käyttökelpoisuutta ja varmistetaan tarvittavan tausta-aineiston saatavuus.
Harri Vasander Helsingin yliopistosta : Ennallistamisen vaikutus trooppisten soiden hiilen ja typen kiertoon
Kaakkois-Aasian suosademetsät ovat tärkeitä niistä vapautuvien kasvihuonekaasujen vuoksi. Metsien häviäminen, ojitus, suopalot ja plantaasit ovat pääasialliset syyt päästöihin. Ojitus syventää vedenpinnan tasoa ja hiilidioksidin päästöt hajoavasta turpeesta lisääntyvät. Myös dityppioksidin päästöt voivat lisääntyä huomattavasti, ja metaanin vähentyä kuivatuksen jälkeen. Tutkimusalue sijaitsee Sebangau-joen valuma-alueella Borneolla. Sekä luonnontilaisissa että ennallistetuissa suosademetsissä tutkitaan suosta lähtevien hiili- ja typpikaasujen dynamiikkaa, muutoksia turpeen massadynamiikassa sekä kasvillisuuden ja ympäristön fysikaalis-kemiallisten tekijöiden vaikutuksia turpeen hiili-typpi-dynamiikkaan. Tavoitteena on luoda työkaluja kasvihuonekaasujen vuon vähentämiseen pyrkiville toimenpiteille, jotta voidaan saavuttaa kestävä tasapaino luonnonvarojen käytön ja alueen sosioekonomisen käytön välillä.
Päätökset tehneeseen Akatemian hallituksen nimittämään kehitystutkimuksen jaostoon kuuluvat puheenjohtajana professori Jouni Häkli biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnasta, varapuheenjohtajana professori Liisa Laakso kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta sekä jäseninä tutkimusprofessori Johanna Buchert luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnasta ja tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki terveyden tutkimuksen toimikunnasta. Jaoston esittelijänä toimii tiedeasiantuntija Riitta Launonen Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksiköstä.
Lisätietoja antaa tiedeasiantuntija Riitta Launonen, p. (09) 77488 229,[email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä,
p. (09) 7748 8327
[email protected]
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1