Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Kymmenelle suomalaiselle Euroopan tutkimusneuvoston iso tutkimusrahoitus

Suomen Akatemia

Kymmenelle suomalaiselle Euroopan tutkimusneuvoston iso tutkimusrahoitus

Tiedote.
Julkaistu: 06.10.2011 klo 10:13
Julkaisija: Suomen Akatemia

Kymmenen suomalaista tutkijaa saa ison tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n nuorille tutkijoille suunnatusta hausta. Yksittäisen tutkimushankkeen rahoitus on enimmillään kaksi miljoonaa euroa ja rahoituskausi on viisi vuotta. Rahoitus kohdistetaan yksittäisille tutkijoille, jotka kokoavat itse tutkimusryhmänsä hanketta toteuttamaan. Tulos on viime vuotta parempi, sillä viime vuonna ERC:n nuorten tutkijoiden hausta rahoitusta sai viisi Suomessa työskentelevää tutkijaa.

Nuorten tutkijoiden tämänkertaisesta hausta myönnetään rahoitusta 480 hankkeelle yhteensä 670 miljoonaa euroa. Kaikkiaan hakuun osallistui yli 4000 tutkijaa. Rahoitusta myönnetään kaikkien tieteenalojen tutkimukselle. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi ylsi toiseksi parhaaseen tulokseen Ruotsin jälkeen. Ruotsi onnistui saamaan rahoitusta 13 tutkijalle, Tanska yhdeksälle ja Norja neljälle tutkijalle.

 

ERC Starting Grant -haussa rahoitetut suomalaiset tutkijat ovat: Ville Hietakangas, Iiris Hovatta, Tuomas Hytönen, Anna-Liisa Laine ja Mikko Niemi Helsingin yliopistosta, Rami Korhonen Itä-Suomen yliopistosta, Jukka Leppänen Tampereen yliopistosta, Peter Liljeroth ja Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta sekä Ilona Riipinen, joka siirtyy Helsingin yliopistosta Tukholmaan tekemään tutkimustaan.

 

Nyt rahoitusta saaneista nuorista tutkijoista kahdeksan on työskennellyt tai työskentelee parhaillaan akatemiatutkijana ja usea heistä työskentelee Suomen Akatemian nimeämässä huippuyksikössä. Yhdeksän heistä osallistui keväällä myös Akatemian järjestämään ERC-haastattelukoulutukseen.

Rahoitusta kaikille tieteenaloille

ERC:n rahoitusta saaneet tutkijat edustavat kaikkien tieteenalojen tutkimusta. Ville Hietakangas tutkii elimistölle sen omasta ravitsemustilanteesta viestiviä tekijöitä eli ravinnon aistintaa. Ryhmä suuntautuu erityisesti ravitsemustilanteesta kertovan tiedonvälityksen tutkimiseen. Hankkeessa keskitytään glukoosin aistintaan ja siihen liittyvään geenisäätelyyn. Tavoitteena on löytää uusia geeninsäätelijöitä, jotka osallistuvat glukoosiaineenvaihduntaan.

Iiris Hovatta tutkii ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa. Hän siirtyy nyt tutkimuksessaan uuteen vaiheeseen: tunnistamaan ahdistusta sääteleviä geeniverkostoja yksittäisten alttiusgeenien lisäksi. Tutkimuksessa kartoitetaan aivojen ahdistusta säätelevillä alueilla olevat geeniverkostot, jotka muuttuvat ahdistuneisuuden vaikutuksesta ja selvitetään, onko tunnistetuilla geenisäätelyverkostoilla merkitystä myös ihmisen ahdistusalttiudessa. Samalla tutkitaan niitä molekyylitason mekanismeja, jotka liittävät nämä verkostot ahdistuksen säätelyyn.

Tuomas Hytösen harmonisen analyysin alaan kuuluvan tutkimushankkeen tarkoituksena on hyödyntää satunnaisuutta ja todennäköisyyslaskentaa perinteisen matemaattisen analyysin kysymyksissä ja tällä tavoin laajentaa niin sanottujen singulaaristen integraalien teoriaa nykymenetelmien tavoittamattomissa oleviin tilanteiseen. Singulaariset integraalit ovat matemaattisessa analyysissä ja sovelluksissa keskeisiä lausekkeita, joille on luonteenomaista voimakas kumoutuminen positiivisten ja negatiivisten osien välillä.

Rami Korhosen hankkeessa kehitetään tietokonemalli, jonka avulla voidaan arvioida nivelrikon etenemistä potilaskohtaisesti. Mallia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa potilaille sopivaa hoitomuotoa nivelrikon ennaltaehkäisemiseksi tai etenemisen hidastamiseksi.

Anna-Liisa Laine tutkii Ahvenanmaan kedoilla kasvavan heinäratamon ja sitä infektoivan härmäsienen monimutkaisia suhteita. Heinäratamon ja sen soluista ravinteita imevän sienen muodostama luonnon oma mallisysteemi kertoo laajemminkin kasvitautien käyttäytymisestä. Tutkimustulokset valaisevat kasvitautien esiintymisen syitä ja niiden taudinaiheutuskyvyn vaihtelua.

Jukka Leppänen tutkii vauvojen havaintokykyä ja erityisesti sitä, kuinka vauvan kyky havaita sosiaalisia emootiovihjeitä erityisesti toisen ihmisen kasvoilta kehittyy. Emootiovihjeiden tunnistaminen on välttämätöntä normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Hankkeessa paneudutaan siihen, kuinka erilaiset geneettiset tekijät ovat yhteydessä tämän taidon varhaiskehitykseen ja kuinka yksilölliset taidot ja poikkeamat kehittyvät.

Peter Liljeroth sai ERC-rahoituksen atomikokoisen elektroniikan kehitystyöhön. Uusiin mikroprosessoreihin pakataan miljardeja transistoreja. Piisirujen miniatyyrisointi on kuitenkin törmäämässä fysiikan rajoihin. Hankkeessa tutkitaan tarkasti määriteltyjä atomirakenteita ja mahdollisuuksia kytkeä yhden molekyylin kokoisia elektroniikkakomponentteja toisiinsa. Liljerothin ryhmä kehittää valmistusmenetelmää atomikoon elektroniikalle. Komponenttien rakennusaineena tutkijat käyttävät piin sijasta uutta materiaalia grafeenia.

Mikko Möttösen tutkimusaihe liittyy sähköpiirikvanttielektrodynamiikan alaan. Hankkeessa tutkitaan mikroaaltofotonien vahvoja ominaisuuksia ja käytetään fotoneja kvantti-informaatiosovelluksiin. Tavoitteena on rakentaa ilmaisin, joka voi havaita yksittäisiä mikroaaltofotoneja. Ilmaisin mahdollistaa aaltojohteiden fotonitilojen mittauksen reaaliajassa samaan tapaan kuin kaupalliset fotoni-ilmaisimet toimivat optisessa kvanttilaskennassa.

Mikko Niemi tutkii solukalvon kuljetusproteiinien geneettisten erojen vaikutusta lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen. Ihmisen solukalvoilla on satoja erilaisia kuljetusproteiineja, jotka kuljettavat kemikaaleja soluihin sisään tai niistä ulos. Muutama vuosi sitten Niemen tutkimusryhmä löysi eräästä maksan kuljetusproteiinista yleisen geenimuutoksen, joka altistaa kantajansa kolesterolilääkkeinä käytettävien statiinien aiheuttamalle lihashaittavaikutukselle. ERC:n rahoituksen turvin Niemi aikoo laajentaa tutkimustaan kattamaan systemaattisesti useita lääkeaineiden kuljetusproteiineja.

Euroopan tutkimusneuvostolla (ERC) on kaksi rahoitusmuotoa: ERC Starting Grant nuorille, itsenäistymisvaiheessa oleville tutkijoille tarkoitettu rahoitus ja ERC Advanced Grant tutkijanurallaan pitkälle edistyneille tutkijoille.Euroopan tutkimusneuvosto rahoittaa tutkijalähtöistä, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Rahoitettavat hankkeet valitaan tieteellisen laadun perusteella. Rahoitusjärjestelmän tavoitteena on nostaa eurooppalaisen tutkimuksen tasoa entisestään.

http://erc.europa.eu/

http://www.aka.fi/erc

Lisätietoja:

Tiedeasiantuntija Maiju Gyran,
Suomen Akatemia, p. 040 196 2729, maiju.gyran(at)aka.fi

Tiedotuspäällikkö Riitta Tirronen,p. (09) 7748 8369, 040 828 172,riitta.tirronen(at)aka.fi
Suomen Akatemian viestintä

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs