Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Kotihemodialyysin määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa

Munuais- ja maksaliitto

Kotihemodialyysin määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa

Tiedote.
Julkaistu: 23.02.2015 klo 08:17
Julkaisija: Munuais- ja maksaliitto

Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti ilmestynyt
Ennakkotieto Maailman munuaispäivä 12.3.2015

Tyypin 2 diabetes on yleisin syy dialyysin aloitukseen Suomen Munuaistautirekisterin tuoreen vuosiraportin mukaan. Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Kotona omatoimisesti tehty dialyysi lisää sairastuneen elämänlaatua ja on edullisempaa yhteiskunnalle.

Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä rekisteri, jossa on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista. Suomen munuaistautirekisteri on viime vuosina panostanut hoidon laadun tutkimiseen STM:n rahoittamalla hankkeella. Työ laaturekisterin kehittämiseksi jatkuu edelleen.

Tuore vuosiraportti esittää päivitetyt tiedot dialyysihoidossa olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrästä. Uusia analyysejä Vuosiraportissa 2013 ovat analyysit GFR:stä eli munuaistoiminnan asteesta ennen dialyysihoidon aloittamista, munuaisensiirtolistalle asettamisesta, munuaissiirteen saamisesta sekä erytropoietiinituotantoa stimuloivien aineiden ja suonensisäisen raudan käytöstä.

Diabetes on munuaissairauden yleisin syy

Vuoden 2013 lopussa dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli yhteensä 4483. Määrä on kasvanut tasaisesti, hieman yli 20 prosenttia 10 vuodessa. Dialyysihoidon aloittavien määrä on Suomessa Euroopan pienimpiä. Hoidon kehittyessä entistä harvempi munuaisten vajaatoimintaa sairastava joutuu dialyysihoitoon. Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kuitenkin lisääntyy, koska väestö vanhenee ja eloonjäämisennuste paranee.

Vuoden aikana dialyysin aloitti 485 hoitoa tarvitsevaa. Kaiken kaikkiaan dialyysissä oli reilut 1800 ihmistä. Dialyysihoito korvaa omien munuaisten toimintaa. Ilman toimivia munuaisia ihminen menehtyy.

– Yleisin syy dialyysin aloittamiseen on vuodesta 1999 lähtien ollut tyypin 2 diabetes. Seuraavaksi yleisimmät ovat tyypin 1 diabetes ja glomerulonefriitti. Perinnöllinen munuaissairaus monirakkulatauti eli polykystinen munuaistauti on nykyään lähes yhtä yleinen, kertoo munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, nefrologi Patrik Finne.

Vuosiraportin mukaan munuaisten vajaatoiminnassa dialyysihoito aloitetaan aiempaa myöhemmin.

– Myöhäisempi hoidon aloitus ei ole haitallinen, jos vointi muutoin on hyvä. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin aikaisesta dialyysihoidon aloituksesta ei ole hyötyä potilaille.

Dialyysin aloitusajankohdan suhteen käytännöt ovat hyvin vaihtelevat eri sairaanhoitopiireissä.

Kotidialyysi on monella paras vaihtoehto

Kaikkiaan dialyysissä olevien määrä on kasvanut 22 prosenttia 10 vuodessa, mutta kotona omatoimisesti tehtävän hemodialyysin osuus on kaksinkertaistunut. Vuoden 2013 lopussa dialyysihoidossa oli 1813 potilasta. Heistä kotona teki hemodialyysiä 6 prosenttia ja vatsakalvo eli peritoneaalidialyysiä 20 prosenttia. Määrä vaihtelee alueittain.

Kotona tehtävä dialyysi on usein paras vaihtoehto sairastuneelle. Hoidon voi tehdä itselle sopivana ajankohtana, jolloin se on helpompi sovittaa omaan ja läheisten aikatauluihin. Moni voi jatkaa työssäkäyntiä hoitojen ohella.

– Kotidialyysi on sairaaladialyysiä edullisempi hoitomuoto yhteiskunnalle. Kotidialyysin vaatimat kodinmuutostyöt tulee järjestää yhteneväisin perustein koko maassa. Dialyysinesteiden kotiinkuljetuksesta ei saa aiheutua sairastuneelle ylimääräisiä kustannuksia, muistuttaa Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Suomen munuaistautirekisteri

Suomen munuaistautirekisteriä ylläpitää Munuais- ja maksaliitto THL:n rahoituksella. Se on julkaissut vuosittaisen raportin 1990-luvun alusta lähtien. Rekisterin tietoja julkaistaan myös ulkomaisissa vuosiraporteissa ja niitä käytetään tieteelliseen tutkimukseen, joiden tuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä.

Vuosiraportin 2013 voi lukea sivulta www.musili.fi/munuaistautirekisteri.

Lisätiedot:
Patrik Finne
Vastaava lääkäri, Suomen munuaistautirekisteri
050 4270 800

Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258
sari.hogstrom@musili.fi

Ennakkotieto: Maailman munuaispäivä 12.3.2015

Maailman munuaispäivää vietetään torstaina 12.3. Kansainvälisenä teemana on munuaisterveyttä kaikille. Munuais- ja maksaliitto aloittaa maaliskuussa munuaissairauksien ennaltaehkäisykampanjan. Munuainen on elimistön supersankari. Sillä on monia elintärkeitä tehtäviä. Toisen munuaisensa voi jopa luovuttaa läheiselleen. Supersankari kestää paljon, mutta tarvitsee myös joskus itse huolenpitoa. Piirretyssä kampanjassa viestiä kuljettaa supersankarimunuainen. Kampanjaan kuuluu oma nettisivu, painettu esite, juliste ja materiaalia sosiaaliseen mediaan sekä mediatiedotteita. Nettisivu www.supersankarimunuainen.fi avataan maaliskuussa. Tietoa, materiaalia ja tiedotteet www.munuainen.fi/supersankarimunuainen.

Lisätiedot:
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679
petri.inomaa@musili.fi

Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa. 

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs