Koneoppimisella on myönteinen vaikutus kuntien talouteen. Tekoälyn hyödyntäminen kasvattaa tuotettujen tavaroiden sekä palveluiden arvoa ja parantaa työn tuottavuutta. Lisäksi kunnissa, joissa voidaan hyödyntää muita enemmän automaatiota ja tekoälyä, on parempi kilpailukykypotentiaali. Tämä selviää LUT-kauppakorkeakoulussa tehdystä pro gradu -tutkielmasta.
Työntekijä saa jatkossa keskittyä häntä itseään kiinnostaviin, erikoisosaamista vaativiin työtehtäviin. Tietokoneet hoitavat tylsinä pidetyt rutiinitehtävät. Tietyissä ammateissa myös palkka saattaa nousta, kun työn tarve ei enää painotu rutiinitöihin, joista maksetaan vähemmän kuin vaativammista työsuoritteista.
”Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen eivät ole niin katastrofaalisia kuin mediassa usein näkee esitettävän. Työt eivät ole katoamassa, vaan työtehtäviä katoaa, kun ne siirtyvät ihmisiltä koneiden hoidettavaksi”, kuvailee kauppatieteiden maisteri Artur Mossolainen, joka tutki tekoälyn vaikutusta suomalaiskuntien kilpailukykyyn.
Tekoälytutkimuksessa selvitettiin koneoppimisen vaikutusta Suomen työmarkkinoihin Tilastokeskuksen vuosien 2010–2018 tietojen avulla. Kaikki Suomen 310 kuntaa olivat mukana selvityksessä.
Tietotyön kysyntä on kasvussa
Mossolaisen pro gradu Effect of machine learning on competitiveness of regions in Finland liittyy laajempaan LUT-kauppakorkeakoulussa tehtyyn tekoälytutkimukseen, jota johtaa professori Kaisu Puumalainen.
”Teknologinen kehitys ja pandemian kirittämä etätyön lisääntyminen tulevat epäilemättä muokkaamaan ihmisten työtehtäviä ja työnteon malleja radikaalisti. Tämä aiheuttaa Suomen eri alueilla niin uhkia kuin uusia mahdollisuuksiakin”, Puumalainen sanoo.
Osana tutkimusprojektia tehtiin myös toinen pro gradu, Changes in labor demand and supply in the Finnish labor market under the impact of digital technologies. Tutkielmassa selvitettiin tekoälyn vaikutusta eri ammattitaitojen kysyntään Suomessa.
Kauppatieteiden maisterin Angelina Efremovan tutkielman mukaan tietotyö säilyy todennäköisesti kaikkein vastustuskykyisimpänä automatisaation edessä. Suomen työmarkkinoilla koetaan lähitulevaisuudessa suurin kasvu juuri tietotyössä.
Tietotyön automatisointia pidetään erittäin vaikeana, koska tietokoneet ovat toistaiseksi hyviä vain tietyn erityistehtävän suorittamisessa. Tietotyöammattilaisista onkin kovin kysyntä ja heidän työllisyytensä kasvaa tasaisesti.
”Suomessa on jo havaittavissa trendi, että niiden ammattien työllisyys, joissa työtehtävät sopisivat tekoälyn suorittamiksi, laski keskimäärin vuosina 2011–2018. Joten voittajat näyttävät olevan niitä, jotka työskentelevät aloilla, jotka soveltuvat heikommin koneoppimiseen”, Efremova sanoo.
Työmarkkinoiden selviytyjiä voivat olla ne, joiden työhön liittyy paljon sosiaalista kanssakäymistä, kuten palvelu- ja myyntityöntekijät, valmentajat, henkilökohtaiset kouluttajat tai ravintola-alan työntekijät.
Pelkkä erikoistuminen ei ole välttämättä enää etu työntekijälle. Ammattilaiset, joilla on laaja tietopohja ja osaamisalue, kuten kotihoidon työntekijät, luovien alojen työntekijät, tutkijat ja ICT-asiantuntijat, ovat vahvoilla. Täysin uudet ammatit syntyvät hyvin usein joko tekniikan tai IT-alan pariin sekä ympäristöalalle.
Tekoälytutkimus on Viipurin Taloudellisen Korkeakouluseuran (VITAKO) rahoittama, ja se perustuu amerikkalaisen tekoäly- ja työelämätutkija Erik Brynjolfssonin työhön digitalisaation, automaation ja koneoppimisen taloudellisista vaikutuksista.
Lue lisää LUTin tekoälytutkimuksen tuloksista osoitteessa lut.fi.
Lisätietoja:
LUT-kauppakorkeakoulu, professori Kaisu Puumalainen, 040 5419831, [email protected]
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1