Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Komeetan pinnan pölystä julkaistu ensimmäisiä tutkimustuloksia

Ilmatieteen laitos

Komeetan pinnan pölystä julkaistu ensimmäisiä tutkimustuloksia

Tiedote.
Julkaistu: 26.01.2015 klo 18:00
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos on osallistunut Rosetta-emoaluksen COSIMA-pölymittalaitteen rakentamiseen. Emoaluksella oleva COSIMA on toiminut suunnitellusti ja ensimmäisiä tuloksia on nyt julkaistu tiedelehti Naturessa.

The COmetary Secondary Ion Mass Analyser (COSIMA) on yksi kolmesta Rosettan mittalaitteesta, jotka tutkivat komeetan pölyä. Pölyä on tutkittu siitä lähtien, kun Rosetta saapui komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon läheisyyteen elokuussa 2014.

Ensimmäisiä tutkimustuloksia on nyt julkaistu tiedelehti Naturessa. Julkaisussa on käyty läpi analyysejä, jotka kattavat viime vuoden elokuun ja lokakuun välisen ajan, jolloin Rosetta oli n. 30 km päässä komeetan pinnasta. Ilmatieteen laitoksella on tutkittu erityisesti COSIMA-mittalaitteen havaitsemia komeetan pölyhiukkasia. "COSIMA on pienoislaboratorio, jolla voidaan mitata yksittäisten pölyhiukkasten alkuainepitoisuuksia sekä mikroskoopilla kuvata niitä. Alkuaineiden perusteella voidaan määrittää, mitä mineraaleja komeetalta löytyy", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Johan Silen.

Pölyhiukkasista muodostuu lähikuukausina komeetan pölypyrstö

Analyysien mukaan pölyhiukkaset olivat "pörröisiä" eivätkä ne sisällä jäätä. Sen sijaan niissä on mineraalien ja orgaanisten aineiden lisäksi, paljon natriumia. Tämä on ollut tutkijoille yllätys, koska natriumia on aiemmin havaittu ainoastaan komeettojen ionipyrstöissä. Isoimmat hiukkaset ovat hyvin hauraita ja särkyvät keräyksen yhteydessä helposti. Tästä havainnosta voidaan arvioida hiukkasten lujuusominaisuuksia.

Näiden "pörröisten" hiukkasten uskotaan olevan peräisin komeetan pinnalta, jonne ne kasaantuivat edellisellä kerralla, kun se ohitti auringon vuonna 2009. Tällöin komeetan kaasupurkaukset eivät enää riittäneet puhaltamaan hiukkasia pois sen pinnalta.

"Komeetan 67P pinnalla on paksu pölykerros, jota se vähitellen varistaa pois Aurinkoa lähestyttäessä. Tulevat kuukaudet ovat siis hyvin mielenkiintoisia, kun näemme, mitä komeetan paksulle pölylle tapahtuu. Oletus on, että Auringosta tuleva energia kuitenkin jossakin vaiheessa puhaltaa pölyhiukkaset komeetan pinnalta, jolloin syntyy komeetalle tyypillinen pyrstö. Tällöin myös komeetan pinta paljastuu. Vähitellen aktiivisuuden laantuessa komeetan pölyä alkaa jälleen uudelleen muodostua. Näin COSIMAN tekemät havainnot auttavat ymmärtämään komeetan pölyn elinkaarta. Tulevat kuukaudet ovat siis jännittäviä, kun voimme reaaliajassa nähdä komeetan pyrstön muodostumisen", Johan Silen toteaa.

Suomesta on ollut mukana myös Tuorlan Observatorio ja Turun Yliopisto.

Lisätietoja:

Johan Silen, puh. 050 542 3872, johan.silen@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/cosima

 

 

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 050 530 3871, viestinta@fmi.fi

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs