Kliinisen tutkijanuran tukemiseen panostetaan yhä
8.6.2011
Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoittaa kahdeksan kolmivuotista kliinistä tutkijaa, 40 prosenttia hakemuksista. Hakemuksia tuli 20. Toimikunta on osoittanut rahoitusta kliinisen tutkijanuran tulemiseen vuodesta 2006.
Rahoitusmuodon tarkoituksena on tukea kliinisessä työssä olevia tutkijoita rahoittamalla osa-aikaista tutkimustyötä. Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa yhteistyössä esimerkiksi yliopistosairaaloiden kanssa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tekemään tutkimusta, jotta tutkijanura voisi jatkua erikoistumiskoulutuksen aikana sekä sen jälkeen kliinisen työn ohella.
Toimikunta valitsi 11 uutta akatemiatutkijaa ja 26 tutkijatohtoria. Akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit aloittavat kautensa syyskuussa. Toimikunta osoitti akatemiatutkijoiden palkkaukseen noin 4,3 miljoonaa euroa ja tutkijatohtoreiden palkkaukseen noin 7,2 miljoonaa euroa.
Viime lokakuussa päättyneessä haussa tuli yhteensä 61 akatemiatutkijan hakemusta. Valittujen tohtorintutkinnosta on kulunut 3-9 vuotta. Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen ja kauden jälkeen henkilöt sijoittuvat tavallisesti vaativiin tehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta myös näiden ulkopuolelle. Toimikunta päättää uusille akatemiatutkijoille myönnettävästä erillisestä tutkimuskuluihin tarkoitetusta määrärahasta elokuussa.
Tutkijatohtorihakuun tuli 113 hakemusta. Tutkijatohtorin kolmivuotinen kausi voidaan myöntää, kun väitöksestä on hakuvaiheessa kulunut korkeintaan neljä vuotta. Tutkijatohtorit saavat palkan lisäksi rahoitusta muun muassa kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen. Tällä rahoitusmuodolla tuetaan itsenäistymistä tutkijana väitöskirjan jälkeen.
Akatemiatutkijoiden tutkimusaiheita:
Kaisa Hartikainen TAYS:sta: Monet neurologiset ja psykiatriset sairaudet aiheuttavat otsalohkojen toiminnan häiriöitä. Lievätkin otsalohkojen toiminnan häiriöt voivat merkittävästi haitata selviytymistä arkielämässä, työssä ja sosiaalisissa suhteissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää otsalohkojen eri alueiden merkitystä erityisesti tunteiden ja toiminnan ohjauksen vuorovaikutuksessa. Tutkimus tähtää tunteiden ja toiminnan ohjauksen kannalta merkittävien otsalohkojen hermoyhteyksien ja dynamiikan selvittämiseen, herkempien objektiivisten testien sekä uusien kuntoutusmenetelmien kehittämiseen.
Kari Kalliokoski Turun yliopistosta: Ajanpuute on tärkeimpiä syitä riittämättömään liikuntaan. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että vähän aikaa vievällä korkeatehoisella intervalliharjoittelulla (HIT, high-intensity interval training) voidaan saada samoja terveysvaikutuksia kuin perinteisellä aikaa vievällä aerobisella harjoittelulla. HIT-harjoitteluun liittyy kuitenkin monia avoimia kysymyksiä, esimerkiksi kestävätkö myös potilaat tällaista liikkumista ja onko se yhtä tehokasta terveydelle. Kalliokosken tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää tätä terveillä keski-ikäisillä miehillä, tyypin 2 diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Onnistuessaan projektin tulokset auttavat kehittämään liikuntasuosituksia ja avaavat uusia mahdollisuuksia ehkäistä ja hoitaa sairauksia.
Alberto Sanz Montero Tampereen yliopistosta: Väestön vanheneminen on suurimpia yhteiskunnallisia haasteita länsimaissa. Ymmärtämällä ikääntymistä aiheuttavia tekijöitä voidaan siihen liittyvien sairauksien rappeuttavaa vaikutusta lieventää. Niin sanottujen vapaiden radikaalien on oletettu aiheuttavan soluille vaurioita, jotka johtavat ikääntymiseen.. Tutkimalla biokemiallisten prosessien merkitystä ikääntymisessä, olisi mahdollista kehittää uusia ja täsmällisempiä hoitomuotoja.
Tutkijatohtoreiden tutkimusaiheita:
Veres Tibor Turun yliopistosta: Immuunijärjestelmä suojaa kehoa tulehdusta aiheuttavilta mikro-organismeilta. Suoja perustuu immuunisolujen jatkuvaan migraatioon eli kulkeutumiseen kudosten läpi. Poikkeava immuunisolun kulkeutuminen voi kuitenkin aiheuttaa vakavia tulehdussairauksia, kuten keuhkoastmaa. Tulevaisuudessa lääkkeet, joilla pystytään estämään tällainen poikkeava kulkeutuminen, olisivatkin tehokkaita astmasta ja muista hengitystiesairauksista kärsivien potilaiden hoidossa. Siksi on tärkeä ymmärtää solu- ja molekyylimekanismeja, jotka säätelevät immuunisolujen kulkeutumista hengitystiekudoksiin. Tiborin hankkeessa tutkitaan, miten nämä molekyylit ohjaavat immuunisolujen kulkeutumista hengitystiekudoksiin.
Johanna Jyrkkärinne Itä-Suomen yliopistosta: Diabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti, mihin yhtenä syynä ovat epäterveelliset elämäntavat ja liikalihavuus. Jyrkkärinteen monitieteellisessä projektissa yhdistetään molekyylimallinnuksen tekniikat, kemiallinen suunnittelu ja synteesi moderneihin molekyylibiologian menetelmiin. Tavoitteena on kehittää diabeteksen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoa.
Kliinisen tutkijanuran hankkeita:
Outi Mäkitie Folkhälsanista: Lihavuus on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Erityisen huolestuttavaa on lapsuusiän lihavuuden nopea yleistyminen. Tutkimushankkeen tavoitteena on kartoittaa varhaisella lapsuusiällä alkaneen lihavuuden vaikutuksia aineenvaihduntaan, luustoon ja keskushermostoon sekä näiden keskinäisiä yhteyksiä. Tutkimuksen kohteena ovat vaikean ylipainon vuoksi HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalassa seurannassa olleet yli 10-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla vaikea ylipaino on kehittynyt jo ennen kouluikää sekä samanikäiset perusterveet lapset, jotka eivät ole ylipainoisia. Tutkittavien taustatiedot, elintavat ja terveydentila kartoitetaan. Tulokset auttavat lihavuuden komplikaatioiden ymmärtämisessä ja hoitomenetelmien kehittämisessä.
Terhi Piltonen OYS:sta: Endometrioosi on estrogeeniriippuvainen sairaus, jossa kohdun limakalvoa on kiinnittyneenä kohdun ulkopuolelle muun muassa vatsakalvoon sekä munasarjoihin. Tutkimuksen tarkoitus on todentaa endometrioosin ja munasarjasyövän välinen yhteys. Vaikka aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden endometrioosin ja munasarjasyövän välillä, on suora kausaalinen yhteys ollut avoin. Tutkimuksen tavoite on tunnistaa mahdollisia biomerkkiaineita, jotka voisivat kuvata ja ennustaa solumuutoksia. Tutkimustyö suoritetaan Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Lisätietoja:
• Tiedote hakijoille akatemiatutkijapäätöksistä (liitteenä)
• Tiedote hakijoille tutkijatohtoripäätöksistä (liitteenä)
• Tiedote hakijoille kliinisen tutkijanuran rahoituspäätöksistä (liitteenä)
• Akatemiatutkijat: johtava tiedeasiantuntija Saara Leppinen, Suomen Akatemia, p. 040 848 6637, saara.leppinen(at)aka.fi
• Tutkijatohtorit: tiedeasiantuntija Kaisa Koli, Suomen Akatemia, p. 040 162 6929, kaisa.koli(at)aka.fi
• Kliininen tutkijanura: tiedeasiantuntija Sara Illman, Suomen Akatemia, p. 0400 125 236, sara.illman(at)aka.fi
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1