Tulevaisuudessa ruuantuotanto nojaa entistä voimakkaammin kierrätyslannoitteisiin. Euroopan maatalouden riippuvuutta tuontilannoitteista voidaan vähentää optimoimalla ravinnerikkaiden sivuvirtojen, kuten lannan ja jätevesilietteiden, lannoitekäyttöä. Samalla voidaan luoda uusia, kierrätyslannoitteisiin liittyviä elinkeinoja maaseudulle.
Fosforivarannot ovat hupeneva luonnonvara, kun taas typpilannoitteiden valmistus on energiaintensiivistä ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kesäkuussa alkavassa EU-rahoitteisessa LEX4BIO-tutkimushankkeessa kartoitetaan EU:ssa muodostuvien ravinnerikkaiden sivuvirtojen, kuten lannan ja jätevesilietteen, sisältämien ravinteiden määrät, niiden sijainti ja tarvittavat teknologiat ravinteiden muuntamiseksi turvallisiksi kierrätyslannoitteiksi.
”Tutkimushankkeemme tukee kiertotalouden tavoitetta ravinnerikkaiden sivuvirtojen hyödyntämisestä kierrätyslannoitteina maataloudessa. Optimoimalla lannoitteiden käyttö kasvien tarpeen mukaan voidaan minimoida ympäristölle aiheutuva kuormitus ja parantaa viljelyn taloudellisuutta”, hanketta koordinoiva erikoistutkija Kari Ylivainio Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.
Hankkeessa annetaan myös fosforilannoitussuositukset Euroopan tasolla, mikä edellyttää yhtenäistä määritysmenetelmää kasvien tarpeen mukaiselle fosforilannoitukselle. Käytön oikealla mitoituksella voidaan turvata lannoitteiden saatavuus mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. ”Tällä hetkellä Euroopan tasolla on useita viljavuusanalyysimenetelmiä lannoitustarpeen määritykseen. LEX4BIO-hankkeessa testataan yleiseurooppalaisen viljavuusanalyysin mahdollisuutta, jolloin eri maissa saavutetut tulokset olisivat myös vertailukelpoisia keskenään”, Ylivainio sanoo.
Lannoitetta tarpeeseen ja turvallisesti
Kierrätyslannoitteiden aikaansaamaa satovastetta tutkitaan LEX4BIO-hankkeessa ilmasto-oloiltaan erilaisissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa. Tarkoituksena on löytää kasvuolosuhteiltaan erilaisille alueille optimaaliset kierrätyslannoitteet, mikä takaa ruokaturvallisuuden sekä ihmisten terveyden. Suurimmat riskit liittyvät kierrätyslannoitteiden mahdollisesti sisältämiin orgaanisiin haitta-aineisiin, kuten lääkejäämiin, ja niiden mahdolliseen siirtymiseen ruokaketjuun, tai maaperän antibioottiresistenssin lisääntymiseen.
Suomen viljelysmaat ovat Euroopan puhtaimpia raskasmetalleista. Kotimaiselle maataloudelle ja ruoantuotannon kilpailukyvylle on tärkeää arvioida kierrätyslannoitteiden raskasmetallipitoisuudet ja niiden mahdollinen siirtyminen kasveihin ja sitä kautta ruokaketjuun. Luken tukijat vetävät LEX4BIO-hankkeessa tutkimusosiota, jossa suoritetaan riskinarviointi sekä tavanomaisten väkilannoitteiden että kierrätyslannoitteiden käytölle huomioiden maaperän raskasmetallipitoisuudet. Arvioinnin tuloksena voidaan tuottaa tietoa kierrätyslannoitteiden valmistusteknologian vähimmäisvaatimuksista erilaisissa eurooppalaisissa kasvuolosuhteissa.
Tutkimushankekonsortioon kuuluu kaikkiaan 21 partneria 14:sta Euroopan maasta. Mukana on tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja pieniä, keskisuuria ja suuria. Hanketta koordinoi erikoistutkija Kari Ylivainio Lukesta. Neljä vuotta (2019–2023) kestävän hankkeen budjetti on 6 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Kari Ylivainio, +358295326661, [email protected]
Tämä hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 avustussopimuksen nro 818309 mukaisesti.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1