Ruoan kulutus aiheuttaa asumisen ja autonkäytön ohella suurimman osan kuluttajan hiilijalanjäljestä. Ruoka ja asumisen jätevedet vastaavat kuluttajan vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta lähes kokonaan. Kuinka paljon ruokavalion ja maatalouden tuotantotapojen muutos voi vähentää ruokavalion ja maatalouden vaikutuksia? Miten muutokset vaikuttaisivat ihmisten ravitsemukseen ja suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiin? Minkälaisilla ohjauskeinoilla haluttu muutos voidaan parhaiten saada aikaan?
Juuri alkanut RuokaMinimi-hanke etsii vastauksia näihin kysymyksiin. Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristökeskus SYKE pääosin vuoden 2018 aikana. Tutkimus on osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
RuokaMinimi-hanke nostaa ensimmäistä kertaa koko ruokajärjestelmän mittakaavassa esille maatalousmaan hiilivarannon muutoksen ilmastovaikutuksen osatekijänä. Hankkeessa tarkastellaan, kuinka paljon maatalouden ja ruokavalion ilmastovaikutuksia pystytään vähentämään maatalouden tuotantotapoja säätämällä. Aiemmin ei ole myöskään tarkasteltu kattavasti, miten peltomaan käyttö ja siihen liittyvät päästöt muuttuvat, jos ruokavalio muuttuu ravitsemussuositusten mukaiseksi.
”Ruokavalion muutos ravitsemussuositusten suuntaan tarkoittaa ennen kaikkea kasvisten kulutuksen lisääntymistä. Ilmastotavoitteet ja vesistövaikutusten hallintapyrkimykset tuottavat taas painetta vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Myös ruokahävikin vähentäminen on nähty keskeisenä keinona ympäristövaikutusten vähentämisessä. Nämä tekijät vaikuttavat maatalouden toimintaympäristöön ja kannattavuuteen. Ruokavaliomuutos voi vaikuttaa myös valtiontalouden tasapainoon, koska kasvisten kulutusmäärän lisääntyminen saattaa lisätä elintarviketuontia. On tärkeää tarkastella, miten kotimainen tuotanto voi vastata mahdollisiin kysynnän muutoksiin.”, Ruokaminimi-hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Myös viennin kaksinkertaistaminen on keskeinen poliittinen tavoite. Ruokaturvasta on kuitenkin pidettävä huolta, mikä edellyttää maataloustuotannon valmiuden ylläpitämistä. RuokaMinimi-hanke käsittelee myös näitä haasteita ja miten ne vaikuttavat maatalouden päästöihin Suomessa.
Kestävää syömistä ja ruokahävikin vähentämistä edistetään tällä hetkellä informaatio-ohjauksen avulla. Uusille keinoille on kuitenkin tarvetta. Esimerkiksi maataloustukia pitää arvioida tavoiteltavien ruokavaliomuutosten kannalta. Myös julkiset ruokapalvelut voivat toimia vahvemmin suunnannäyttäjinä. ”RuokaMinimi-hanke arvioi eri keinojen toteuttamiskelpoisuutta, hyväksyttävyyttä ja vaikuttavuutta ruokaketjun eri toimijoiden kanssa. Arvioinnilla etsitään myös uusia avauksia ja keinoja kestävän syömisen edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen”, hankkeen politikka-arvioinnista vastaava Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.
Lisätietoja
Merja Saarinen, RuokaMinimi-hankkeen vastuullinen johtaja, [email protected], p. 029 532 6506
Hankkeen etenemistä voi seurata hankkeen nettisivuilla luke.fi/ruokaminimi ja Twitterissä aihetunnisteella #ruokaminimi.
Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi
RuokaMinimi - Ruokahävikin vähentämisen ja ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ilmasto- ja ympäristövaikutukset vuoteen 2030 mennessä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1