Monet kansainväliset ongelmat kumpuavat suurista varallisuus- ja kehityseroista maailman eri maiden välillä. Jakolinjat köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välillä näkyvät monella tasolla edelleen vahvasti. Kaikki kehitysmaatkaan eivät kuitenkaan ole luokiteltavissa yhteen samankaltaiseen nippuun.
Kehitysmaat eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi toisistaan. Maiden vertailussa käytetään tulotason lisäksi esimerkiksi elämänlaatua tarkastelevia mittareita. Kaupunkien elintaso ylittää usein maaseudun, joten muuttoliike virtaa myös kehitysmaiden sisällä. Teollistuminen, konfliktien ehkäiseminen ja tasapainoinen osallistuminen maailmantalouteen muodostavat tärkeät portaat valtionrakennuksessa. Globaaliksi eteläksi kutsutuilla mailla ei ole silti mitään yhdenmukaista etenemistietä.
Maailmankaupan lisäksi ilmasto- ja ympäristökysymykset aiheuttavat jännitteitä pohjoisen ja etelän välille. Kehitysmaat ovat myös keskenään eri tasoilla päästöjen ja luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin valtioihin. Ympäristökysymyksiä ratkovia liikkeitä syntyy kuitenkin yhä useammin kehitysmaiden paikallisyhteisöjen piirissä.
Kehityksen tutkimus tarkentaa talouden, kehityspolitiikan, konfliktien, ympäristön ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelun kautta kuvaa globaalista etelästä, eriarvoisuudesta ja kehityseroista. Niin sanotut kehitysmaat, jotka kattavat valtaosan maailmasta, eroavat paitsi kehittyneistä maista myös toisistaan niin taloudessa, elinkeinoissa kuin yhteiskuntien järjestäytymisessäkin.
Köyhyyden vähentäminen on helppoa, köyhyyden poistaminen ei
"Maailmaan on muodostumassa uusi, vaikkakin vielä häilyvä jakolinja 'nuorten' ja 'vanhenevien' väestöalueiden välille." Maaria Seppänen, Juhani Koponen, Mariko Sato & Elina Vuola
”Paikallisilla viljelijöillä on tavallisesti yksi tai muutama nauta, joita pidetään eräänlaisina ’kävelevinä pankkeina’: lehmä tai sonni on melko helppo myydä, jos tarvitaan ylimääräistä rahaa sadon epäonnistuessa tai perheenjäsenen sairastuessa.” Anja Nygren, Mira Käkönen & Jussi Ylhäisi
"Köyhyyden vähentäminen on helppoa, köyhyyden poistaminen ei." Juhani Koponen & Maaria Seppänen
”On myös havaittu, että jos demokratisoituminen jää kovin ohueksi, se voi olla yhteiskunnan vakaudelle jopa enemmän haitaksi kuin hyödyksi.” Juhani Koponen, Lauri Siitonen & Tiina Kontinen
Kehityksen tutkimus perustuu aiemmin Kehitysmaatutkimus-nimellä julkaistuun kirjaan.
Juhani Koponen (VTT) on Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori.
Jari Lanki (YTM) on toiminut opettajana eri kehitysmaatutkimuksen kursseilla Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa.
Mariko Sato (VTM) on toiminut mm. kehitysyhteistyötehtävissä Somalimaassa ja kehitysyhteistyön konsulttina.
Anna Kervinen (VTM) on kustannustoimittaja, joka on aiemmin toiminut mm. kansalaisjärjestöissä.
Juhani Koponen, Jari Lanki, Mariko Sato & Anna Kervinen (toim.)
Kehityksen tutkimus
Johdatus perusteisiin
ISBN: 978-952-495-387-0
Gaudeamus 2016
Arvostelukappaleet:
[email protected]
Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilla
Painokelpoinen_kansikuva_Kehityksen_tutkimus.jpg
Koko: 1,47 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1772x2599Painokelpoinen_kansikuva_Kehityksen_tutkimus.jpg
Koko: 1,47 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1772x2599Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1