Kaupunkien viestintäyksiköillä on voimakas ideologinen halu avoimuuteen, Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen tutkijat Markus Mykkänen ja Aleksi Koski toteavat.
Tuoreen tutkimuksen perusteella kaupunkien viestintäyksiköt haluavat edistää hallinnon avoimuutta ja ovat mahdollinen liittolainen esimerkiksi julkista tietoa asiakirja- tai tietopyyntöjen kautta hakevalle. Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että kahdella kolmesta Manner-Suomen kunnasta oli vaikeuksia vastata julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön.
Viestintäyksikköjen julkisuusmyönteisyyden osoittivat haastatteluilla kerätyt kokemukset ja näkemykset tietopyyntöihin vastaamisesta. Lisäksi analysoitiin kaupunkien julkisuutta tukevaa lainsäädäntöä. Näistä ilmeni, että viestintäyksiköt toimivat aktiivisena osana kaupunkiorganisaatiota, joten ne tuntevat kaupungin hallinnon ja päätöksenteon, mutta toimivat niistä erillään. Tietopyynnöt käsittelee yleensä vastaava viranhaltija eikä vastausprosessi koske viestintäyksiköitä.
– Sen sijaan, että viestintäyksiköt vain vastaisivat kysymyksiin tai asiakirjapyyntöihin viranomaisten toiminnasta, he toimivat yhteistyössä ja välittäjänä muun viranomaisorganisaation kanssa. Viestintäyksiköt pitävät avoimuutta ja julkisuutta ideologisesti korkeassa arvossa, mutta ottavat toiminnassaan erilaisia rooleja tilanteiden ja resurssiensa mukaan, Mykkänen sanoo.
Tulokset osoittivat viestintäyksiköiden toiminnassa neljä erilaista roolia. Käsittelevä viestintäyksikkö hoitaa tietopyynnön ja etsii tiedon sekä toimittaa sen pyytäjälle. Huolehtiva viestintäyksikkö vastaanottaa tietopyynnön ja välittää sen virkamiehille huolehtien, että viranomainen vastaa asianmukaisesti. Välittävä viestintäyksikkö vastaanottaa tietopyynnön ja välittää sen eteenpäin, muttei huolehdi enää jatkoprosessista. Olettava viestintäyksikkö ei osallistu meneillään oleviin tietopyyntöprosesseihin, vaan virkamiehet hoitavat tiedon etsinnän yksin ja vastaavat itsenäisesti.
– Viestintäyksiköt eivät yleensä ole virallinen osoite viranomaisille suunnatuille tietopyynnöille, mutta heidän kauttaan joitakin tietoja voi saada paremmin kuin pyynnön suoraan virkamiehelle osoittamalla. Virkamies ei aina osaa, viitsi tai ehdi vastata, vaikka kyseessä on virkavelvollisuus, Koski kuvailee.
– Kokonaisuudessaan tulokset ovat positiivinen merkki kaupunkiviestinnän tilasta. Julkisen sektorin viestintää leimaa sisäinen ristiriita. Toisaalta pyritään edistämään kaupungin strategista toimintaa mutta samalla luomaan kaikille avointa ja reilua julkisuutta, Koski lisää.
Kaikilla on oikeus julkiseen tietoon
Suomen viranomaisten toimintaa ohjaa julkisuusperiaate. Esimerkiksi kaikki viranomaisten asiakirjat ovat julkisia ja jokaisella on perustuslaillinen oikeus julkisiin viranomaistietoihin (Perustuslaki 12:2 §). Tarkemmin yleisöjulkisuutta ohjaa julkisuuslaki eli laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta.
Viranomaisen virkavelvollisuuteen kuuluu vastaanottaa tietopyyntöjä ja joko luovuttaa pyydetyt tiedot tai perustella lain pykälin, miksei anna tietoja. Lisäksi virkamiehillä on hallintolain velvoite vastata toimintaansa koskeviin kyselyihin ja neuvoa parhaansa mukaan.
Tutkimus on julkaistu vertaisarvioituna artikkelina Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 2/2017 otsikolla “Viestintäyksiköiden rooli kaupunkiorganisaatioiden vastatessa julkisuuslain mukaisiin tietopyyntöihin”. Tutkimus osoitettiin 26:lle Suomen suurimman kaupungin viestintäyksikölle alkuvuoden 2016 aikana. Se oli osa Jyväskylän yliopiston Tietopyyntöongelmien ratkaiseminen kunnallishallinnossa -tutkimusprojektia. Tämän aiemman tutkimuksen raportin “Läpinäkyvyys kunnan toiminnassa – tietopyyntöihin vastaaminen” on julkaissut Kunnallisalan kehittämissäätiö vuonna 2016.
Lisätietoja:
Viestintäyksiköiden roolit ja tutkimuksen toteutus:
Markus Mykkänen, nuorempi tutkija, [email protected], +358 50 353 6669
Viranomaisten toiminnan julkisuuden periaatteet:
Aleksi Koski, projektitutkija, [email protected], +358 40 805 4146
tiedottaja Anitta Kananen [email protected], puh. +358 40 805 4142
Linkki:
Kaks.fi: Läpinäkyvyys kunnan toiminnassa - tietopyyntöihin vastaaminen: http://kaks.fi/julkaisut/lapinakyvyys-kunnan-toiminnassa-tietopyyntoihin-vastaaminen/
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1