Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Kalakannat ja kalastus ilmastonmuutoksen armoilla

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalakannat ja kalastus ilmastonmuutoksen armoilla

Tiedote.
Julkaistu: 04.07.2011 klo 10:17
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kuha ja ahven hyötyvät lämpimistä kesistä, kun taas made ja siika kärsivät lämpimistä talvista ja rehevöitymisestä. Lämpeneminen hyödyttää myös vieraslajeja, jotka uhkaavat alkuperäistä kalastoa. Useiden lajien kalastuksessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset näyttävät olevan seurausta ilmastonmuutoksesta.

Lämpimät kesät tuottavat hyviä ahven- ja kuhavuosiluokkia, mikä näkyy myös runsaina saaliina. Vajaan asteen lämpimämmät olosuhteet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana 1980-lukuun verrattuna ovat antaneet noin 10 miljoonaa kiloa enemmän kuhaa merialueelta. Ilmastonmuutoksen myötä ahvenen kalastuskausi on pidentynyt ja kalastuksen painopiste ei enää ole kutukalastuksessa. Tämä on terve piirre ahvenen hyödyntämisen kannalta.

Kuhien ja ahventen käyttäytyminen näyttää muuttuneen, ja se saattaa liittyä ilmastonmuutokseen. Uusien pyyntitapojen ja pyyntipaikkojen löytäminen sekä isompisilmäisten verkkojen käyttäminen voisi auttaa kalastusta.  

Kylmänveden lajit kärsivät talven lämmöstä ja rehevyydestä

Siika- ja madekannat ovat heikentyneet ja saaliit vähentyneet lämpiminä jaksoina ja niiden jälkeen. Myös rehevöityminen yhdessä talvisen lämpökuorman takia ovat muodostaneet epäedulliset olosuhteet näille kylmän veden aikana lisääntyville lajeille.

Talvella kutevan mateen alkionkehitys on herkkä lämpötilan vaihteluille, erityisesti sen nousulle. Rannikollamme madesaaliit ovat laskeneet ennätysalhaisiksi; vuonna 2008 ammattikalastajien madesaalis oli kautta aikain pienin, vain 36 tonnia. Mateenpyynnin tulevaisuus näyttäisi olevan kiinni kunnon talvista.

Siika on selvästi vähentynyt koko Itämeren alueella. Meilläkin kari- ja vaellussiiat on luokiteltu uhanalaisiksi. Runsaista istutuksista huolimatta siikasaaliit ovat monin paikoin pienentyneet.  Siian maantieteellisen esiintymisen painopiste on siirtymässä pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen myötä.

Vieraslajit valtaavat tilaa alkuperäislajeilta

Vieraslajeista mustatäplätokko ja hopearuutana ovat lisääntyneet ja levittäytyneet rannikollamme. Aasiasta kotoisin olevaa hopearuutanaa tavataan Suomen rannikkovesissä Kotkan ja Turun välisellä alueella ja sitä on noussut ainakin pariin jokeen ja muutamiin mereen yhteydessä oleviin lampiin. Hopearuutana muun muassa lisääntyy tehokkaasti, kasvaa nopeasti, sietää vähähappisia ja reheviä olosuhteita ja nousee halukkaasti jokiin ja ojiin, mikä tekee siitä uhan sisävesien kalastolle. Hopearuutana käyttää hyväksi muiden särkikalojen koiraita kloonaten itseään naaraskannoiksi. Hopearuutanan eteneminen sisävesiin tulee pyrkiä estämään; valistusta lisäämällä sen tahalliset siirrot ovat estettävissä.

Kalastajat ovat jo joutuneet osittain sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin toisten kalakantojen heiketessä, toisten vahvistuessa. Sopeutuminen kalapaikkojen ja kalastusaikojen muutoksiin on vielä kesken. Sopeutuminen edellyttää, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia kalakantoihin, kalastukseen ja vieraslajeihin seurataan tiiviisti. 

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportissa Kalasto- , kalakantamuutokset ja vieraslajit ilmaston muuttuessa

Lisätietoja:
Tutkija Lauri Urho, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 014 3049

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs