Poikasistutukset ovat etenkin sisävesissä suosittu keino lisätä kalastussaaliita tai vahvistaa heikentyneitä kalakantoja. Yhden lajin poikasten lisääminen voi kuitenkin vaikuttaa toisiin kalalajeihin ja koko vesiekosysteemiin odottamattomilla tavoilla.
Kalakantoja on perinteisesti vahvistettu istuttamalla kalanviljelylaitoksissa tuotettuja poikasia luonnon vesistöihin. Istutusten tavoitteena on tavanomaisesti kalastussaaliiden turvaaminen ja niiden avulla on myös paikoin onnistuttu palauttamaan hävinneitä kala- ja äyriäislajeja takaisin vesistöihin. Toisaalta istutusten menestys on myös hyvin vaihtelevaa. Esimerkiksi jokisuihin istutetut lohen vaelluspoikaset jäävät usein petokalojen saaliiksi.
Uusi suomalaistutkimus näyttääkin istutusten tehokkuuden riippuvan kalalajin asemasta ravintoverkossa ja istutusten vaikuttavan koko vesiekosysteemin toimintaan. Jyväskylän yliopiston tutkijat mallinsivat Keski-Euroopassa sijaitsevan Bodensee-järven ravintoverkkoa ja testasivat, miten eri kalalajien poikasten lisääminen vaikuttaa ravintoverkon toimintaan. Kyseisen järven siikakanta on kokonaan istutusten varassa ja tutkimuksessa haluttiin selvittää voisiko siian kalastuksen tuottoa lisätä istutuksia lisäämällä. Tästä seurasi kuitenkin vain hienoinen siikakannan kasvu ja toisaalta suurten ahvenien väheneminen järvessä. Ahvenen tukeminen istutuksin puolestaan epävakautti koko ekosysteemin, aiheuttaen huomattavia kannanvaihteluja sekä kaloilla että planktoneilla.
- Tutkimuksemme keskeinen sanoma onkin, että istutuksien haitat ja hyödyt pitäisi arvioida koko ekosysteemin toiminnan näkökulmasta, tutkimusryhmää johtanut akatemiatutkija Anna Kuparinen toteaa.
- Yksinkertaistetusti kalalajin poikasten lisäyksen voisi johtaa suurempiin määriin aikuisia, mutta ekosysteemissä lajit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Aikuinen ahven on petokala ja eroaa siiasta ravintokäyttäytymiseltään. Ahvenen istutuksien aiheuttamat muutokset ekosysteemin tasapainossa olivat hälyttäviä, sillä epävakaa ekosysteemi on haavoittuvainen ympäristössä tapahtuville muutoksille, yliopistotutkija Silva Uusi-Heikkilä huomauttaa.
Bodensee-järven toimintaa simuloitiin käyttämällä hyväksi ekologista teoriaa ravintoverkkojen toiminnasta. Tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten matemaattisia ja tietoteknisiä työkaluja voidaan hyödyntää luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelussa. Tutkimus onkin osa Suomen Akatemian rahoittamaa kärkihanketta, jossa kehitetään helppoja mallinnustyökaluja vesiekosysteemien toiminnan tutkimiseen.
Lisätietoja:
Anna Kuparinen 040-7313120 [email protected]
Silva Uusi-Heikkilä 040-8054811 [email protected]
Linkki alkuperäiseen julkaisuun: http://rsos.royalsocietypublishing.org/content/5/8/180465
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1