Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 30 tutkijatohtorille. Tutkijatohtorirahoitus myönnettiin 11,5 prosentille hakijoista. Uusien tutkijatohtoreihin rahoitukseen käytetään noin 7,5 miljoonaa euroa.
Jyväskylän yliopistossa rahoituksen sai viisi hakemusta.
Martin Hartmannin hankkeelle Vuorovaikutus depressiopotilaiden musiikkiterapiassa myönnettiin 234 000 €:n rahoitus. Hankkeessa tutkitaan moniaistista vuorovaikutusta. Tarkoituksena on tunnistaa käyttäytymiseen liittyviä masennuksen indikaattoreita psykoterapeuttisissa tilanteissa. Musiikkiterapian hoitokäytänteitä voidaan hyödyntää stimuloimaan verbaalista, musiikillista ja kehollista vuorovaikutusta. Tarkoituksena on oppia havaitsemaan masennuksen ja terapeuttisen edistymisen merkit ajassa muuttuvista vuorovaikutusrakenteista.
Jonna Katon hankkeelle Sukupuolten ajat Afrikan historiassa: Ajallinen muutos ja pitkän aikavälin historia Pohjois-Mosambikissa myönnettiin 250 000 €:n rahoitus. Hanke etsii uusia tapoja lukea ja kirjoittaa sukupuolten aikojen moninaisuutta Afrikan historiassa. Se kyseenalaistaa historiankirjoituksessa vallitsevan tavan kiinnittää sukupuoli teleologisiin narratiiveihin. Erityisesti huomiota kiinnitetään siihen, miten pitkän aikavälin sukupuolihistoriallinen tieto ja kokemus heijastuu ja kietoutuu nykyhetkeen ja siten myös muovaa sukupuoli-identiteettejä nykyhetkessä.
Kreeta Niemen hankkeelle Oppimisen itsesäätely ja luokkahuonedialogi avoimissa oppimisympäristöissä: Haasteet, mahdollisuudet ja tukeminen myönnettiin 232 000 €:n rahoitus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten avoimissa oppimisympäristöissä voidaan tukea sekä opetuskeskusteluja että oppimisen itsesäätelyä ja tätä kautta tehokasta oppimisvuorovaikutusta. Tutkimuksen tavoitteena on myös kehittää systemaattinen koodausmalli ryhmien vuorovaikutuksen analysoimiseen.
Elina Tergujeffin hankkeelle Suomalaisten puhuman englannin ymmärrettävyys ja vieras aksentti myönnettiin 255 000 €:n rahoitus. Hankkeessa selvitetään, mitkä suomalaisten ääntämän englannin piirteet aiheuttavat ymmärtämisvaikeuksia, kuinka helpoksi kuulijat kokevat puhujien ymmärtämisen, ja kuinka vahvaksi he arvioivat puhujien vieraan aksentin. Tutkimustuloksina saadaan tietoa suomea ja suomenruotsia äidinkielenään puhuvien englannin ääntämisestä, jota tarvitaan kipeästi ääntämisen opetuksen ja kaavaillun ylioppilaskokeen suullisen kielitaidon osion kehittämiseen.
Elina Westisen hankkeelle 'Uusien' etnisyyksien ja (ei-)kuulumisen monisemioottinen rakentuminen suomalaisessa hiphop-kulttuurissa myönnettiin 247 000 €:n rahoitus. Hankkeessa tutkitaan uusien etnisyyksien ja (ei-)kuulumisen rakentumista suomalaisessa hiphop-kulttuurissa. Tutkimus tarkastelee sitä, miten maahanmuuttajataustaiset rap-artistit, -fanit ja media käyttävät kieltä, diskursseja, (liikkuvaa) kuvaa, ääntä ja musiikkia rakentaessaan uusia etnisyyksiä ja (ei-)kuulumista. Tutkimus osoittaa, miten uusia etnisyyksiä ja (ei-)kuulumista rakennetaan monisyisesti yhä monimuotoistuvassa ja polarisoituvassa Suomessa.
Kolmivuotiset hankkeet alkavat 1.9.2018.
Jussi Backman valittiin akatemiatutkijaksi
Tutkijatohtoreiden lisäksi Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut 20 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta käyttää nyt valittujen akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 8,7 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Haussa arvioitiin 155 akatemiatutkijahakemusta.
Jyväskylän yliopistosta rahoituksen sai Jussi Backman yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. Backmanin hankkeessa Luominen, nerous, innovointi: kohti länsimaisen luovuuden käsitteellistä genealogiaa tarkastellaan luovuuden käsitteen kehitystä länsimaisen filosofisen moderniteetin historiassa ja sen nousua modernin länsimaisen ihmisihanteen kulmakiveksi. Tutkimus avaa näin uuden näkökulman nykyisen luovuusdiskurssin teologis-filosofisiin juuriin.
Erityistä huomiota Backmanin hankkeessa kiinnitetään muun muassa juutalais-kristillisen luomiskäsityksen radikalisoitumiseen myöhäiskeskiajan filosofiassa sekä luovan neron käsitteen syntyyn 1700-luvulla.
Rahoitussumma on 438 000 €. Viisivuotinen hanke alkaa 1.9.2018.
Akatemiatutkijan tehtävistä käydään tutkijoiden kesken kovaa kilpailua, ja tänäkin vuonna kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalla vain 13 prosenttia hakijoista pystytään rahoittamaan. Viisivuotinen akatemiatutkijarahoitus on toimikunnan tärkein tutkijanuran rahoitusmuoto.
Lisätietoja:
Martin Hartmann, [email protected], +358 40 805 4311
Jonna Katto, [email protected]
Kreeta Niemi, [email protected], +358 40 805 3354
Elina Tergujeff, [email protected], +358 40 805 3218
Elina Westinen, [email protected], +358 40 805 3990
Jussi Backman, [email protected], +358 40 721 3214
Linkit Suomen Akatemian tiedotteisiin:
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutkimuskumppani. www.chydenius.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1