Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat heikkenivät edelleen Keski-Suomessa. Kalastus on yhä liian voimakasta, minkä vuoksi poikasmäärät jäävät vähäisiksi ja vain harvat emokalat selviytyvät syönnösvaellukselta kudulle. Myös toinen peräkkäinen poikkeuksellisen kuuma kesä näyttää olleen ongelmallinen taimenen poikasille.
Syksyn 2011 sähkökoekalastuksissa kesänvanhoja taimenenpoikasia havaittiin tutkituissa
14 koskessa yli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poikasia havaittiin vain noin 6 yksilöä/aari, kun kuudentoista seurantavuoden keskiarvo on 15 yksilöä/aari. Poikaset vähenivät nyt toisena vuotena peräkkäin. Rautalammin reitiltä löytyi sekä suurimmat (Simunankoski) että pienimmät (Keskisenkoski) poikasmäärät. Huopanankoskella ja Rutajoella poikasia oli erittäin vähän. Todennäköisesti veden korkea lämpötila kesällä on aiheuttanut poikastappioita.
Kutukanta vahvistui – kutevat kalat kuitenkin pieniä
Syksyllä 2011 kutupesiä löytyi kymmeneltä koskialueelta yhteensä 123. Eniten pesiä löytyi Simunankoskesta ja Huopanankoskesta Vertailukelpoisilla kohteilla pesien määrä lisääntyi 17 prosenttia, Simunankoskessa pesien määrä jopa kolminkertaistui. Yli kaksi metriä pitkien pesien osuus kaksinkertaistui. Positiivisesta kehityksestä huolimatta kutevat kalat ovat edelleen pääosin pieniä ja enimmäkseen paikallista tammukkakantaa.
Vaeltavan villin järvitaimenen niukkuudesta kertoo myös nousutaimenten vähäinen määrä Vaajakosken kalatien pyyntikatiskassa. Päijänteestä katiskaan nousseita taimenia vapautettiin ylävirtaan vain 22 yksilöä, joka on vain viidennes edellisen vuoden määrästä. Niistäkin vain yhden nousukalan koko ylitti vaeltavan emotaimenen mitan 60 cm. Kookkaita nousukaloja on 2000-luvulla tavattu keskimäärin viisi yksilöä vuodessa.
Järvitaimenkantojen tilaa on seurattu Keski-Suomessa 2000-luvulla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen järvitaimentyöryhmän (Konneveden kalatutkimus ry) yhteistyönä. Koko raportti on luettavissa täältä. Lisää tietoa järvitaimenesta löytyy myös osoitteista http://www.rktl.fi/kala/kalavesien_tila/jarvitaimen_keski_suomessa/ ja www.konnevedenkalatutkimus.fi.
Lisätietoja:
Tutkija Pentti Valkeajärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0205 751 514
Tutkija Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 545 4615,
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1