Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kantojen tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuosina. Poikkeuksellisen kuuma viime kesä näyttää kuitenkin olleen ongelmallinen taimenen poikasille. Tämä käy ilmi Keski-Suomen järvitaimenkantojen seurantatutkimuksista. Kalastus on edelleen liian voimakasta, jolloin vain harvat emokalat selviytyvät syönnösvaellukselta takaisin kudulle, poikastiheydet jäävät alhaisiksi, vaelluspoikasia kehittyy niukasti ja kalanviljelyn tarpeisiin on vaikea hankkia luonnosta uutta geeniainesta.
Viime vuosina havaittu poikasten määrän lievä kasvusuunta kääntyi taantumaan. Korkeimmat tiheydet havaittiin jälleen kerran Rautalammin reitillä Simunankoskessa ja Siikakoskessa. Heikoin tilanne oli Huopanankoskella, jossa tiheys putosi kymmenenteen osaan edellisestä vuodesta. Poikastiheyden heikkenemisen arvioidaan johtuneen poikkeuksellisen kuumasta kesästä, sillä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tiheys laski kaikissa koskissa.
Vaikka poikastiheys kertookin osaltaan kutevan kannan vahvuudesta, kutupesien kartoitus ja mittaaminen antaa tarkemman käsityksen kutevien emojen määrästä ja niiden koosta. Syksyn 2010 etsinnöissä kutupesiä löytyi kahdeksalta tutkitulta koskialueelta yhteensä 68. Eniten pesiä löytyi Rautalammin reitiltä Siikakoskesta ja Simunankoskesta, kummastakin 10. Koskikohtaisissa lukumäärissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuosina. Huolestuttavinta on se, että kutupesät ovat pieniä, yli kaksimetrisiä pesiä oli vain 16 prosenttia. Kutevat kalat ovat siis melko pienikokoisia, luultavasti enimmäkseen paikallista vaeltamatonta taimenkantaa.
Vaeltavan villin järvitaimenen niukkuudesta kertoo osaltaan niiden puuttuminen Konneveden taimensaaliin näytekaloista viime vuonna. Myös nousutaimenten vähäinen määrä Vaajakosken kalatien pyyntikatiskassa touko-lokakuussa 2010 viestittää samasta asiasta. Päijänteestä katiskaan nousseita taimenia vapautettiin ylävirtaan runsas 100 yksilöä, mutta niistä vain kolme ylitti 60 senttimetrin pituuden.
Järvitaimenkantojen tilaa on seurattu Keski-Suomessa 2000-luvulla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen järvitaimentyöryhmän (Konneveden kalatutkimus ry) yhteistyönä. Koko raportti on luettavissa täältä . Lisää tietoa järvitaimenesta löytyy myös osoitteista www.rktl.fi/villitaimen ja www.konnevedenkalatutkimus.fi.
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Tutkija Pentti Valkeajärvi, puh. 0205 751 514
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1