Istutetuista saimaannieriöistä on varttunut komeita kutukaloja

Pitkäjänteinen saimaannieriän istuttaminen on tuottanut tulosta. Nieriöitä on varttunut sukukypsiksi  läntisellä Saimaalla.  Tämä todettiin  Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lokakuun aikana järjestämässä kutupyynnissä.  Nieriät ovat lisäksi onnistuneet kutemaan näissä vesissä.  Paikalliset kalastajat ovat saaneet muikkuverkoilla pieniä nieriöitä, jotka osoittautuivat luonnossa syntyneiksi.

Kutupyynnissä nieriöitä pyydettiin sekä tutkimusta varten että emokalaston uusimiseksi.  Alueelle on istutettu merkittyjä nieriöitä eri-ikäisinä. Merkkien perusteella saadaan selville, minkä ikäiset istukkaat selviytyvät parhaiten sukukypsiksi. Pikkuriikkisinä järveen vapautetut vastakuoriutuneet poikaset näyttäisivät pärjäävän yllättävän hyvin aikuisiksi saakka. Tietoa voidaan käyttää nieriäistutusten kehittämisessä.

Kutupyynnissä saatujen nieriöiden poikasista luodaan RKTL:n Enonkosken kalanviljelylaitokselle uutta emokalastoa. Kutukaloja on pyydetty yhdessä paikallisten kalastajien kanssa jo parina edellisenäkin syksynä. Viime syksynä saatujen emojen poikaset ovat nyt kesänvanhoja. Puolet poikasista, noin 3  500 yksilöä, istutetaan emojensa pyyntivesille ja puolet  jää kasvamaan kalanviljelylaitokselle  emokaloiksi.

Tänä syksynä sukutuotteita, mätiä tai maitia, saatiin 11 kalasta. Lisäksi Heinäveden reitiltä tuli taimenen emokalapyynnin yhteydessä myös kaksi kutevaa nieriää. Yksilömäärät ovat pieniä verrattuna muiden lohikalojen kutupyyntituloksiin. Saimaannieriän selviytyminen kutukokoon saakka on haasteellista.  Nieriä tulee sukukypsäksi vasta kuuden, seitsemän vuoden ikäisenä. Siihen mennessä sen pitää onnistua välttämään lukuisia verkkoja ja uistimia.  Monissa istutusjärvissä on havaintoja yksittäisistä sukukypsistä kaloista, mutta vasta viime vuosina joissakin järvissä on ollut sen verran kutukaloja, että kutupyyntiin on voitu ryhtyä.

Nieriä on vaatelias elinympäristönsä suhteen. Läntisen Saimaan kirkkaat, syvät vedet soveltuvat sille ilmeisesti edelleen hyvin.  Nieriän perinteiset kutupaikat ovat edelleen paikallisten tiedossa. Näyttää siltä, että myös istutetut kalat osaavat tulla kudulle näille parhaille ranta-alueille.

Istutusten onnistumista on edistänyt myös paikallisten kalastajien myönteinen suhtautuminen nieriään. Vaikka kalastusrajoituksia, alamitan nostamisen lisäksi, ei nieriän takia olisikaan asetettu, monet kalastajat ovat vapaaehtoisesti välttäneet pikkunieriöiden joutumista sivusaaliiksi.

Nieriätutkimukseen on saatu rahoitusta myös Etelä-Savon ELY-keskukselta kalastuksenhoitomaksuvaroista.

RKTL:n verkkosivulla kuva kutuasuisesta saimaannieriäkoiraasta:
http://www.rktl.fi/tiedotteet/istutetuista_saimaannierioista_varttunut.html

Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Irma Kolari, tutkija, puh. 020 575 1617
Esa Hirvonen, tutkimusmestari, puh. 020 575 1618