Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Infektiot voivat suojata allergioilta

Suomen Akatemia

Infektiot voivat suojata allergioilta

Tiedote.
Julkaistu: 11.11.2011 klo 09:18
Julkaisija: Suomen Akatemia

 Tietyt virukset ja bakteerit, joille lapset altistuvat ennen vuoden ikää, muovaavat immuunijärjestelmää suotuisaan suuntaan. Karjalan tasavallassa infektiot ovat Suomeen verrattuna paljon yleisempiä, ja siellä esiintyy allergista herkistymistä viisi kertaa vähemmän kuin Suomessa. Tämä ilmiö liittyy myös muihin immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen ja keliakiaan, joissa on havaittu samanlainen ero. Ne Karjalan tasavallan lapset, joille kehittyi sekä tyypin 1 diabetes että allergia, olivat eläneet Suomen kaltaisessa mikrobiköyhässä ympäristössä.

Tulokset ovat ilmenneet PREVALLER-ohjelmassa. Se on osa Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet eli Salve-tutkimusohjelmaa.

”Erityisesti ne mikrobit, jotka vaikuttavat suoliston immuunijärjestelmään, voivat olla tärkeitä. Mikäli nämä mikrobit voidaan tunnistaa, avautuisi mahdollisuuksia kehittää uusia, entistä tehokkaampia keinoja allergian hoitoon ja ehkäisyyn”, arvioi ohjelman johtaja professori Heikki Hyöty.

Jo pitkään on epäilty, että varhaislapsuuden mikrobialtistus suojaisi allergian kehittymiseltä. Tähän viittaavat sekä epidemiologiset tutkimukset että koe-eläimillä tehdyt tutkimukset. Maitohappobakteereja sisältävien valmisteiden tehosta allergian ehkäisyssä on saatu lupaavia tuloksia, ja muita mikrobipohjaisten immuunijärjestelmän tasapainoa parantavia hoitoja kehitetään vilkkaasti.

Geenit ja ympäristö vaikuttavat allergiaan

Tautigeenit vaikuttavat vähän astman ja allergioiden riskin määräytymisessä. Yksi viime aikojen uusista tutkimussuunnista on niin sanottu epigenetiikka, eli geenien toiminnan muokkautuminen perimän rakenteesta riippumatta. Epigeneettisiä muutoksia geenien toiminnassa voisivat aiheuttaa muun muassa ympäristötekijät.

”Olemme omissa tutkimuksissamme paneutuneet viimeisen parin vuoden ajan erityisesti niin sanotun DNA:n metylaation vaikutuksiin epigeneettisenä mekanismina astmassa ja allergioissa. Tämän tutkimuslinjan jatkamiseen tarjoaa käynnissä oleva hankkeemme hyviä mahdollisuuksia”, arvioi hankkeessa mukana oleva professori Juha Kere.

Kaksos- ja perhetutkimuksessa on ilmennyt, että astma ja allergiat riippuvat suurelta osin perintötekijöistä. Yksilöllinen perimä vaikuttanee jopa yli 50-prosenttisesti. Alttiusgeenejä on etsitty viime vuosina yhä tarkemmin menetelmin, ja nykyisin tunnetaan jo useita varmoja astman alttiusgeenejä. Taudin syntyyn johtavat mekanismit ovat vielä suurelta osin hämärän peitossa, koska monet tunnistetuista alttiusgeeneistä ovat toiminnaltaan huonosti tunnettuja.

Varhaisella ravitsemuksella voi olla yhteys astmaan

Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy eli DIPP-tutkimuksesta on valmistunut joitakin tuloksia varhaisen ravitsemuksen yhteyksistä astman ja allergioiden syntyyn. Tutkimuksessa selvitetään äitien raskauden- ja imetyksenaikaista ravitsemusta ja lasten ravitsemusta toistetusti eri ikävaiheissa 3-12 kuukauden välein. Näitä lapsia seurataan myös muun muassa virusinfektioiden ja useiden immunologisten mittareiden suhteen. Lapsilta tutkitaan lisäksi tarkkaan muun muassa perintötekijöitä, tyypin 1 diabetesta, diabeteksen esiastetta, astmaa, heinänuhaa, atooppista ihottumaa ja ruoka-allergioita. DIPP-tutkimus on mukana PREVALLERissa.

Myös äidin ruokavaliolla on merkitystä: ”Jo äidin raskaudenaikainen ravinto voi vaikuttaa sikiön ohjelmoitumiseen, immunologisen systeemin kehittymiseen ja edelleen allergioiden ilmaantumiseen lapsella. Yksimielisiä ollaan siitä, ettei välttämisruokavalioista ole hyötyä raskauden ja imetyksen aikana astman ja allergioiden ehkäisyssä”, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen.

Astma ja allergiat ovat tunnetusti lisääntyneet viime vuosikymmeninä myös nuorissa ikäryhmissä. Ravitsemusmuutokset lienevät yksi syy. ”Koska astma ja useat allergiat kuten ruoka-allergiat alkavat usein varhain, on ilmeistä, että jo sikiöaika ja imeväisikä ovat tärkeitä jaksoja näiden tautien kehittymisen kannalta”, arvioi Virtanen.

Ravitsemuksessa huomio on kohdistunut erityisesti imetykseen, rasvahappoihin, antioksidantteihin, D-vitamiiniin, suoliston mikrobistoon vaikuttaviin ruokiin ja lihavuuteen. Ruoista esillä ovat olleet kala, kasvikset, hedelmät, viljat ja maito. Virtasen mukaan altistumisen ajoitus voi olla kriittinen. Jo äidin raskaudenaikainen ravinto voi vaikuttaa allergioiden ilmaantumiseen lapsella.

PREVALLER-ohjelmassa pyritään tunnistamaan allergialta suojaavia mikrobeja ja selvittämään niiden vaikutusmekanismeja. Hankkeessa analysoidaan allergiatutkimuksen kannalta tärkeitä tutkimusaineistoja. Ohjelma yhdistää monen alan tutkijat allergian syntymekanismien selvittämiseksi. Vastausta allergian arvoitukseen haetaan genetiikan, ravitsemuksen, mikrobiologian ja immunologian alueilta. Tutkimus näillä alueilla on ollut vilkasta, ja nyt tutkijat ovat yhdistäneet käytettävissä olevan tiedon, kliiniset tutkimusaineistot ja uusimmat laboratoriomenetelmät palapelin osasten kokoamiseksi yhteen.

Lisätietoja antavat:

• professori Heikki Hyöty, Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö, p. 050 5168 480, sp. heikki.hyoty[at]uta.fi

• professori Juha Kere, Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet, p. +46 734 213 550

sp. juha.kere[at]ki.se tai juha.kere[at]helsinki.fi

• tutkimusprofessori Suvi Virtanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 050 327 9696 ja 020 610 8729, sp. suvi.virtanen[at]thl.fi

 

Suomen Akatemian viestintä

tiedottaja Leena Vähäkylä

p. 09 7748 8327

leena.vahakyla[at]aka.fi

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs