Suomen urheiluhistoriallinen seura, Liikuntatieteellinen Seura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos sekä liikuntatieteellinen tiedekunta järjestävät 1.–3.3.2017 Ski Congress 2017 -tapahtuman. Kongressissa hiihto ymmärretään käsitteenä laaja-alaisesti lumiliikuntana ja ulkoiluna, jolloin laaja-alaisen tarkastelun alla ovat kaikki talviseen hiihtoperinteeseen kuuluvat lajit ja tavat liikkua. Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ohella huomio kiinnitetään myös hiihtourheilun kansainvälisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen.
Gertrud Pfister lähestyy talviurheilua sukupuolinäkökulmasta käsin. Pfister kysyy yleisluennossaan, ovatko hurjapäät aina miehiä. Pfister tarkastelee Winter X-Games -urheilutapahtumaa, joka on vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan sekä katsojien että kisaajien keskuudessa. Samalla myös esitysten vaikeustaso ja kilpailijoihin kohdistuvat taitovaatimukset ovat kasvaneet. Lajiin kuuluvat mm. pitkät ja näyttävät lumilaudalla tehtävät hypyt. Pfister tuo esiin Winter X-Games -kisoihin osallistuvat naiset ja heidän tarinansa, ja rakentaa samalla kuvan sekä lajin kehityksestä että urheilijoiden, median ja sponsoreiden roolista.
Leena Laine tuo sukupuolinäkökulman esiin perinteisemmän talviurheilun kautta. Laineen tarkastelussa on naisten syrjintä pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Keskiössä ovat alan naispioneerit ja kansainvälisen tason pohjoismaisten hiihtolajien kilpailut 1920-luvulta 1950-luvulle. Edelläkävijäsukupolvien täytyi taistella hartiavoimin päästäkseen miesten kontrolloimaan kansainväliseen kilpailumaailmaan. Ladulle asetetut esteet ylitettiin vasta vuoden 1952 talviolympialaisissa, jolloin naiset saivat ensimmäistä kertaa edustuksen arvokisoihin.
Suomen historiassa hiihto on saanut myös poliittisen ulottuvuuden. Kalle Virtapohjan yleisluennon aiheena on presidentti Urho Kekkonen – hiihtävä presidentti. Presidenttinä Kekkonen jäi historiaan lujana vallankäyttäjänä ja erityisesti ulkopolitiikan taitajana. Politiikan johtamisen ohessa hän onnistui säilyttämään myös kansanomaisuutensa ja nuorekkuutensa.
Virtapohja vastaa luennossaan mm. kysymyksiin miksi ja missä Kekkonen hiihti ja kuinka paljon ja keiden kanssa hän hiihti. Luennossa selviää myös, kuinka Kekkonen rakensi hiihtämällä yhteiskunnallisia suhteitaan, loi itsestään mielikuvaa väsymättömänä ja nuorekkaana valtionpäämiehenä ja käytti hiihtämistä ulkopolitiikan pehmeänä työkaluna.
Hiihdolla on ollut merkitys myös sodankäynnissä. Jouko Kokkonen tarkastelee esityksessään hiihtoa sodankäynnin välineenä ensimmäisessä maailmansodassa ja siihen liittyvissä sodissa. Useimmilla suurilla armeijoilla oli ensimmäisessä maailmansodassa hyvin koulutetut hiihtoyksiköt. Venäjä jopa tilasi 100 000 paria suksia Suomesta! Suomen sisällissodassa 1918 Saksassa hiihtokoulutuksen saaneet jääkärit suorittivat valkoisten joukoissa operaatioita hiihtäen. Teiden ja rautateiden läheisyyteen keskittynyt sisällissota tarjosi ainakin teoriassa hyvän mahdollisuuden sissisotaan suksilla.
Tapahtuman tiedot
Ski Congress 2017
Aika: 1.-3.3.2017
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Historica
Verkkosivut: http://www.lts.fi/koulutus/liikuntapoliittisen-neuvottelup%C3%A4iv%C3%A4t/ski-congress
Yhteystiedot
Kongressisihteeri, liikuntatieteiden maisteri Piia Pöyhönen
Dosentti Heikki Roiko-Jokela
040 805 3995
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1